 |
| Brassian neljä kissalasta opettelemassa vastasyntyneen kissanpennun elämää. |
Brassian "virallinen" laskettu aika oli torstaina 24.10. Illalla Brassia teki kovasti pesää, kehräsi siellä ja oli poikkeuksellisen riippuvainen emännästään. Selvät lähestyvän synnytyksen merkit olivat siis ilmassa. Aamuun mennessä ei kuitenkaan mitään tapahtunut, ja tuleva emokin oli jo lähes entisenlaisensa, söikin jälleen ihan hyvällä ruokahalulla. Koska viime keväänä pentujen syntymä viivästyi ja lopulta pennut syntyivät kuolleina, päätin perjantaiaamuna, että on parasta tehdä varmuuden vuoksi sektio, olihan jo 67. tiineysvuorokausi menossa ja viikonloppu tulossa. Saimme onneksi ajan läheiseltä eläinklinikka Animukselta perjantaiksi klo 16.15. Enää ei tarvinnut huolestuneena seurata kissan touhuiluja ja miettiä, alkaako synnytys vai ei. (Ei siinä tosin siltikään kovin hyvin maanantain tenttiin lukemiseen voinut keskittyä, vaikka ajan saatuani näin ajattelinkin.)
Päivän kuluessa ei tosiaankaan mitään synnytykseen viittaavaa tapahtunut, joten matkasimme klinikalle. Animuksessa meidät otettiin erittäin ystävällisesti ja asiantuntevasti vastaan. Brassiakin käyttäytyi erittäin mallikelpoisesti koko ajan, vaikkei kovin suuri eläinlääkärikäyntien fani olekaan ollut. Röntgenkuvasta nähtiin, että ainakin neljä pentua oli tulossa. Sitten vaan kissa unten maille ja auttamaan pentuja maailmaan.
Sektio oli kissalamme ensimmäinen, joten vähän siinä itse kutakin jännitti. Pentuja tuli neljä: ruskeatäplikäs tyttö (103 g), ruskeatäplikäs poika (104 g), tumma suklaatäplikäs poika (107 g) ja vaalea, todennäköisesti suklaatäplikäs poika (113 g). Normaaliin synnytykseen verrattuna pennut tulivat kaikki ihmisten kuivattaviksi ja lämmiteltäviksi yhdellä rytinällä ja emon nukutusaineista tokkuraisina, joten siinä riitti kaikille apukäsillekin puuhaa. Paperipyyhe ei todellakaan ole pennun kuivaukseen yhtä hyvä kuin emon kieli. Onneksi pennut saatiin pidettyä jokseenkin lämpiminä lämpöalustoilla ja vällyjen alla, ja pikku hiljaa ne alkoivat vikistä ja liikehtiä, kuten normaalit vastasyntyneet. Emokin saatiin nopeasti ommeltua kiinni ja heräteltyä, jonka jälkeen pääsimme uuden perheen kanssa ajamaan kotiin.
 |
| Vähän emoa väsyttää, mutta ei se raaski käydä nukkumaan, kun on paljon hoidettavaa. |
Kotona vielä vähän tokkurainen Brassia pääsi ensimmäisenä kuljetusboksistaan. Se meni heti toisen boksin luo sitä tutkimaan, ja kun pentujen päällä ollut viltti siirrettiin syrjään, Brassia tiesi välittömästi, mistä oli kyse, ja meni pentuja nuolemaan. Pesue siirrettiin pentupesään tutustumaan toisiinsa. Alkuun meitä jännitti, miten sektioitu emo ymmärtää pentuhommat ja tuleeko siltä maitoa heti, mutta huolet olivat turhia. Voi, sitä kasvattajan ja sijoitusperheen onnea, kun pesästä alkoi melko pian kuulua maiskutusta! Tunnin sisällä viimeinenkin vauva oli keksinyt, mikä oli homman nimi. Brassiaa tuntuivat vielä rauhoittavat lääkkeet nukuttavan, mutta siinä se nuokkui pentujen vieressä kuin vanha tekijä. Oikea superemo, kuten äitinsäkin oli.
Elämä pentupesässä on siis lähtenyt hyvin käyntiin. Alle vuorokaudessa syntymäpainoon oli tullut lisää 7-17 g. Vaikka Brassialla on kaksi nisää per pentu, niin silti parhaasta paikasta käy jatkuva kinaaminen ja sisaruksia potkitaan syrjään, minkä ehditään. Sellaista se on kissanpentujen elämä. Olemme kovin onnellisia tästä pentueesta. Kuvia ja päivityksiä tulee lisää, kunhan ehdimme pois pentupesän ympäriltä perheonnea ihmettelemästä.
 |
| Illan tullen uni voitti pikku ruokailijankin. (Kuva Safa Abd-el Rahim) |
Our D litter was born on October 25th. Because last spring Brassia's delivery was delayed and the two kittens were born dead, we didn't want to risk this litter and the kittens were born with C-section during the pregnancy day 67. Everything went well and Brassia got four beautiful kittens: a tawny spotted girl and a boy and two chocolate spotted boys. When we arrived home from the clinic, Brassia knew immediately what to do with these tiny little creatures. She started licking them dry and clean, and the babies soon started to look for something to drink. Within an hour after arriving home everyone had discovered mom's milk bar. Now they are fighting about the best seats in the bar, even though there are eight nipples for four kittens. That's kittens' life, I suppose. We are so happy with these little ones!
