Komea ja kookas kollipoika Onni omistajansa sylissä näyttelyssä. Kuva Jari Ruohonen.
Onni on kasvanut hienosti ja näyttää oikein komealta kollipojalta. Ja mikä luonne pojalla onkaan! Ensikertalaisemme oli ihanan rauhallinen ja reipas eikä tuntunut paljon näyttelyä stressaavan. Tuomarin pöydällä herra oleskeli rauhallisesti, välillä leikki, puski tuomaria ja istui arvostelusetelin päälle, jotta sai varmasti huomiota. Tuomari Olga Komissarova tykkäsi pojasta, mutta pitkän harkinnan jälkeen vertaisarvostelussa toinen ocipoika vei voiton pienempien täpliensä ansiosta ja Onnin saaliiksi jäi EX2. Vastikään valmistuneelta tuomarilta oli tainnut jäädä kotiläksyt lukematta ocicatien standardin osalta, sillä hän sanoi, että ocicatissa tärkeintä on, että sillä on paljon pieniä täpliä. Standardi ei sano täplien lukumäärästä mitään, vain muodosta, jonka pitäisi olla kuin peukalonpäällä painettu. Meitä ei tulos jäänyt harmittamaan, Onni on kuitenkin aivan ihana, kaunis ja hyväluonteinen koti- ja showkissa. Onnia pidellessä tuntui kuin olisi Kukkaa pidellyt, sillä molemmat ovat nyt suunnilleen samankokoisia ja -värisiä ja Onni tosiaan antoi venyttää itseään kuin näyttelykonkari.
Onnia ei näyttelytouhu paljon näytä stressaavan. Kuva Laura Piekkola.
Ellillä oli vuorossa jo viides näyttely pentuluokassa. Ellin lilaa väriä Komissrova ei täysin ymmärtänyt, sillä hän sanoi, että kunhan kontrasti kehittyy, turkista tulee hyvä. Diluutioväreillähän yleensä pohjaväri vanhemmiten tummuu ja juuri pennuilla on hyvä kontrasti, joka yleensä alkaa pikku hiljaa heikentyä kissan vanhetessa. Ellinkin kontrasti on lilaksi oikein hyvä ja täplät hienot. Elli oli tuomarin mielestä liloista ja suklaista ocipennuista paras, mutta tuomarin parhaan valinnassa jäi kuudesta pennusta neljänneksi. Elli on edelleen todellinen ADHD-kissa, koko ajan vaatii leikitystä tai toimintaa tai alkaa kitistä tylsyyttä. Varsinaista rähjäämistä Elli ei harrasta, vaan lähinnä ilmoittaa välillä kitinällään, että voisi nyt just tehdä jotain muutakin kuin vaikkapa olla hiljaa paikallaan tuomarin lääpittävänä. Elli ja Onni olivat vierekkäisssä häkeissä ja välillä kurkkivat toisiaa verkon raosta, uskalsivatpa laittaa käpälääkin toisen puolelle, jos vaikka olisi saanut toisen lelun kaapattua itselleen.
On se Onni vaan niin ihana. Kuva Jari Ruohonen.
Sunnuntaina Brassia oli omistajansa kanssa paikalla aivan itsekseen kasvattajan ollessa muissa tehtävissä. Kaunis Brassia edustikin Kukkatarhaa hienosti, sillä tyttönen oli tuomari Elena Noskovan paras pentu. Valitettavasti Brassiaa ei silti nähty paneelissa, sillä se sai äkillisen ripulikohtauksen häkissään arvostelun jälkeen, joten päätimme, että varmuuden vuoksi sen oli parempi viettää loppu aika omassa häkissään vessan lähettyvillä. Brassia oli tuomarinkin mukaan "a bit unhappy today", mutta ei kai se ole ihme, jos riepotellaan maha kipeänä. Maanantaina vatsavaivat vielä jatkuivat, mutta tiistaista eteenpäin kisunen on taas onneksi ollut terve ja iloinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti