Kukan näyttelyarvostelut POH-KIS 6.-7.3.2010

Lauantaina tuomarina oli Anne Paloluoma Sundholm, joka kirjoitti arvosteluseteliin näin:

Tyyppi: "Young lady developing very nicely, proportional body!!"
Pää: "Face of a teenager. Ex in modified wedge + muzzle."
Silmät: "So alert expression in ex eyes. Colour under development."
Korvat: "Ex ears far size at setting."
Turkki: "Short coat. Warm body tone + well definied pattern. Beautiful coat."
Häntä: "Moderately long with taper."
Kunto: "Super (ja sydän)"
Yleisvaikutelma: "Promising."
Arvostelutulos: EX1 CAC
Sunnuntaina tuomarina oli Sirpa Lindelöf Ruotsista:

Tyyppi: "elegant, nice muscles"
Pää: "Very nice profile and chin, ex muzzle"
Silmät: "very nice shape and size"
Korvat: "ex shape, nice setting"
Turkki: "ex texture, ex colours, ex pattern and contrast"
Häntä: "excellent"
Kunto: "excellent"
Yleisvaikutelma: "nice, friendly girl"
Arvostelutulos: EX1 CAC

Näyttelymatkalla Seinäjoella

Kävimme maaliskuun ekana viikonloppuna sukulointi- ja näyttelymatkalla Pohjanmaalla. Kissat näyttivät jo tuntevan Ilmajoen majapaikan, ainakin ne heti automatkan jälkeen osasivat mennä maukumaan siihen nurkkaan, jossa niitä edelliskerralla ruokittiin.

Kukka esiintyi näyttelyssä molempina päivinä ja sai ensimmäiset sertinsä avoimessa luokassa. Suklaatäplikkäitten ocicatien taso oli jälleen kova. Lauantaina tuomari kehui Kukan turkkia ja väriä parhaaksi kilpakumppaneihinsa verrattuna, mutta nuori kissaneito ei ole vielä ihan täysin kehittynyt, joten jäimme värin parhaan aikuisen naaraan valinnassa sijalle kaksi. Ei ollenkaan huono saavutus, kun mukana oli neljä kaunista ja rutkasti näyttelymenestystä hankkinutta konkaria. Sunnuntaina Kukkaa jo hieman pänni ainainen esittely ja se vähän kitisi ja venkoili sylissä, mutta selvisimme kuitenkin arvosteluista hyvin. Myöhemmin päivällä se taas istui kiltisti sylissä katsomossa kun seurasimme muita arvosteluja.

Armin oli tarkoitus osallistua viimeiseen näyttelyynsä sunnuntaina. Armi käyttäytyi oikein mallikkaasti arvosteluissa, vaikka vähän jännittikin (mutta niin jännitti emäntäkin). Armi sai kolmannen sertinsä kastraattiluokassa ja valmistui näin Premieriksi. Tuomari tykkäsi kovasti Armin vartalosta ja mantelinmuotoisista silmistä. Emännän ei siis tarvinne olla huolissaan kissan painosta, vaikka massaa onkin leikkauksen jälkeen tullut vähän lisää. Miinusta tuomarilta tuli värin tummuudesta. Varsinainen yllätys tuli hieman myöhemmin, sillä tuomari valitsi Armin parhaaksi arvostelemakseen kastraattinaaraaksi. Näin ollen näimme ensimmäisen kerran oman kissamme paneelissa, ja sekös oli hienoa! Armi yritti vähän protestoida minulle, kun tp-arvostelu kesti niin pitkään, mutta syötyään ja levättyään se käyttäytyi taas erinomaisesti paneelissa eikä sähissyt yhdellekään tuomarille.

Armin näyttelymenestys kastraattiluokissa on ollut noususuuntainen. Ensin Kuopiossa tuli tulos EX2, sitten Helsingistä EX1 ja CAP, Laihialta EX1 ja CAP ja mukanaolo tp-valinnassa ja nyt Seinäjoelta EX1, CAP ja NOM. Ainakaan toistaiseksi Armille ei ole suunniteltu enempää näyttelyreissuja, koska seuraavaa titteliä varten pitäisi jo käydä ulkomailla. Kukka sen sijaan näyttäytyy seuraavan kerran Turussa 28.3. ja Helsingissä Messukeskuksessa 24.-25.4.

Maaseutuelämää

Kissat saivat taas viettää aktiiviviikonloppua maalla. Tai toinen vietti enemmän aktiiviviikonloppua, toinen taas löhöilylomaa. Onneksi ei ollut kovia pakkasia, joten kissatkin uskaltautuivat taas vähäksi aikaa avovintille revittelemään ja kiipeilemään. Armi oli elementissään kattotuolien päällä kiipeillessään, kuten myös uunin pankolla, jossa enin aika taisi kulua.

Kukka sai pari viikkoa sitten autovaljaat, jotta sen ei tarvitsisi möykätä kopassa niin paljon automatkoilla. Pikkukissa istuisi mieluiten sylissä, mutta vieressä fleeceviltin päällä matkustus kelpasi myös ihan hyvin. Valjaat osoittautuivat siis erinomaisiksi huudonvähentäjiksi, mutta aikamoinen puutekin niistä löytyi: turvavyökoloon työnnettävä metalliosa ei sitten parin kerran jälkeen irronnutkaan tökkelistä. Nyt meillä on takapenkiltä yksi paikka varattu pysyvästi kissan turvavöille, kunnes joku keksii, miten ne saa turvavyösysteemistä irti. Onneksi ei ehditty ostaa Armille samanlaisia valjaita, Armi kun muutenkin on hiljaisempi koppamatkustaja.

Kissat ja koira pärjäävät keskenään jo erinomaisesti. Kukka saattaa huitoa Topia vähän etutassullaan, jos poika menee liian lähelle, mutta Topia eivät kissat enää jaksa kiinnostaa. Armikaan ei enää juokse välittömästi karkuun koiran lähestyessä. Kauan siinä meni, mutta sopeutuivat ne viimein toistensa läsnäoloon, ainakin isossa talossa.

Kissojen mukana tuleva lisälaitteet 2

Kodin putkimies. Tiskialtaan väriin hyvin sointuva putkimies räplää tiskialtaan tulppaa ja pitää röörit puhtaina. (Ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia keittiön viemäreissä putkimiehen taloon tulon jälkeenkään.)

Ruuantestaaja. Vikkelä testaaja maistaa niin lihapullat, leivät kuin pullatkin ennen muuta perhettä. Eivätpähän pääse myrkyttäjät tai pilaantunut ruoka iskemään. Bonuksena puisiin, maalaamattomiin keittiökalusteisiin sopiva suojaväri.

Hieroja. Huoltaa väsyneen omistajansa hartiat polkemalla niitä pehmeästi tassuillaan. Lopuksi käpertyy alaselän lämmittimeksi. Huolletaan sopivin väliajoin kynsisaksilla. Toimintasäde jostain syystä vain Mikkelin seutu. Ladataan uunin pankolla.

Kissojen mukana tulevat lisälaitteet

Tuntoaistiin perustuva karvavekkari. Herättää ihmisväen aamuisin ennen seitsemää äänettömästi, päällä tassuttelemalla. Herätysajan säätäminen tapahtuu perinteisen herätyskellon avulla, käyttämällä sitä parina aamuna tiettyyn aikaan, jolloin karvavekkari säätää itse itsensä uuteen aikaan. Täpläkuosi.

Lämpömittari merkkiäänellä. Ryömii peiton alle talviaamuina, joina pakkasta on ulkona yli 15 astetta. Puriseva käyntiääni. Toimii myös pehmeänä lämpöpatterina. Herkästi kutiavien syytä olla varovainen. Tuotteen väri hopeisen sininen.

Sähköinen töihinkäskijä. Valtaa isännän työtuolin aamulla. Sähkö saadaan silittämällä laitetta pakkaspäivänä fleece tai villapaita päällä. Kuvassa kaksiosainen malli.

Aurinkoista pakkaspäivää

Tänään on Helsingissä ollut hieno, aurinkoinen ja kylmä pakkaspäivä. Armi vietti päivää, kuten kissan kuuluu: loikomalla auringossa ikkunalaudalla verhon takana, patterista huokuvasta lämmöstä nauttien.

Energistä Kukkaa kiinnosti kovasti, kun emäntä skannasi kuvia esitelmää varten. Pitihän siinä samalla skannata vähän kissaakin.

Kivitöitä ja ruuanmetsästystä

Vietimme viikonlopun lomailemalla koko perheen voimin Mikkelissä. Armi makasi tyytyväisenä lämpimän uunin päällä ison osan ajasta, vaikka ehtihän se välillä revitellä villisti yläkerrassakin. Armi viihtyi tuttuun tapaansa tunnin saunassa isäntäväen kanssa. Siinäpä on todellinen aavikon kuumuudesta lähtöisin oleva kissaeläin.

Kukka kävi löylyissä vain kääntymässä tutkimusretkiensä lomassa. Kukka oli jo niin rohkea, että kävi tahallaan muutaman kerran Topia läpsimässä, vaikka koira antoikin jo kissojen olla rauhassa. Kukka oli tuttuun tapaansa supersosiaalinen ja pyöri aina siellä, missä oli ihmisiä, ellei sitten lepäillyt Armin vieressä uunilla.

Jos Armi on lämpöhakuinen, niin Kukka on ruokahakuinen. Kaikki ruuat pöydiltä saa piilottaa, ellei halua, että pikku saalistaja käy tekemässä niihin hampaanjälkensä. Kukka onnistui saamaan leipäkorin päälle laitetun kuvun pois paikaltaan ja nakertamaan leipiä, kunnes kuvun päälle pantiin painoksi halko. On pikkukissan ruuanhankkimiskykyä myös ihailtu, jos nyt vähän paheksuttukin. Kukalle on nimittäin luvattu antaa anteeksi pienet ruokarosvoukset, jos se osoittaa kesällä metsästystaitonsa myös myyräjahdissa.