Hyvää uutta vuotta

Kissat ja emäntä viettivät vuodenvaihteen Mikkelin pakkasissa. Tai, no, suurimmaksi osaksi kuitenkin lämpimissä sisätiloissa, tällä kertaa kun avovintinkin pakkaset tuntuivat liian tuimilta. Jouluna tutuksi tullut uunin pankko oli nytkin iltaisin kovassa käytössä.

Kukka sai taas toimia sukulaislasten opaskissana kissojen silittelyn ja sylissä pitämisen maailmaan. Pikkukissa jaksoi juosta lelujen perässä milloin tahansa ja tuli rohkeasti ihmettelemään lasten omia leikkejä. Ihailtavasti Kukka kesti myös pikku Edvinin, 7 kk, vähän kovakouraisetkin lähestymisyritykset. Ehkä Ruotsissakin kohta kinutaan kissaa emännän siskon perheeseen (tosin perheen isä ei tuntunut olevan asiasta aivan yhtä innoissaan, ainakaan vielä). Armi katseli lasten touhuja vanhemman kissan arvokkuudella vähän kauempaa. Antoi sekin kyllä vanhempien lasten silitellä itseään ja opetella itsenäisemmän kissan lähestymistä.

Kukka ja 13-vuotias villakoira Topi alkoivat näyttää siltä, että niiden ystävystyminen on hyvinkin mahdollista. Topi saattoi monta kertaa mennä kissojen ohi haukkumatta tai jahtaamatta, eikä Kukkakaan sännännyt karkuun tai sähissyt joka kerta. Kun ruuasta oli kyse, ne saattoivat olla keittiössä alle puolen metrin päässä toisistaan ihan sovussa. Yhtenä aamuna, kun Topi nukkui pöydän ääressä emännän sylissä, Kukka hiipi pöydälle ja nuuhki koiran päätä nenä kiinni sen karvoissa. Ne saattaisivat hyvinkin osata leikkiä keskenään jahtaamisleikkejä, kunhan totuttelu jatkuu. Kukalla taitaa olla edessä pari viikonloppumatkaa maalle alkuvuodesta.