sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Leluja säästöbudjetilla


Joskus halvimmat lelut ovat niitä parhaita. Kukalla on riittänyt hupia pahvilaatikosta, jonka kylkeen leikattiin kissanmentävä kolo. Siitä voi jännästi väijyä vanhaa viuhkalelua tai laseria. Kun lootan kääntää toisin päin, se toimii normaalina leikkilaatikkona, johon ja josta voi hypellä illan riehuhetkinä. Toinen kiva, uusi lelu on ollut kuohuviinipullon korkki. Se kierii hauskasti ja ennalta-arvaamattomasti lattialla kun sitä vähän tönii pikku tassuilla. Bonuksena korkin jyrsiminen pitää hampaat puhtaina.

tiistai 26. lokakuuta 2010

Miesvieraita

Siitoskissamme Kukka, Vuoden Turhake 2010, päätti lopettaa kiimansa sen jälkeen, kun sulhaskissa Pepin (kuvissa) rekisteröinti FIFeen oli valmis. Sitä ennen kiimoja oli kunnioitettavasti joka toinen viikko 1,5 kuukauden ajan, mutta nyt meillä on eletty hissukseen mouruamatta jo kuukausi. Ei ole kasvattamisen yrittäminen helppoa, ei. Isäkissan rekisteröinnin piti kestää 1-2 viikkoa, mutta se kestikin 1-2 kuukautta. Meidän kissallamme taas piti olla säännöllinen ja liiankin usein tuleva kiimakierto.

Koska kiiman odottaminen alkaa viedä hermot niin meiltä kuin isäkissan perheeltäkin, olemme epätoivoissamme yrittäneet kaikenlaisia vippaskonsteja. Meillä on pidetty tehokkaasti valoja päällä, jotta syksyinen valoisan ajan vähäisyys ei olisi esteenä kiimalle. Lopulta päätimme katsoa, josko luonto tekisi tehtävänsä. Lainasimme tiistai-iltana Pepin ja Pepin kaverin meille pariksi tunniksi kyläilemään.


Pepi otti lunkisti uudessa paikassa, tutki heti paikat, leikki kissojen leluilla ja kiehnäsi kovasti kehräten ihmisten kyljissä. Pepi hurmasi välittömästi ihmisväen todella ihanalla luonteellaan. Sen sijaan Kukka ei ollut riiuusta ollenkaan vakuuttunut ja seurasi tuohtuneena kollin touhuja parin metrin päästä. Jos tunkeilija yritti päästä lähemmäs, Kukka ilmaisi selkeästi sähisemällä ja päästämällä avaruusoliokurinaa, ettei lähempi tuttavuus ollut sopivaa. Jäämme kuitenkin toiveikkaina odottamaan, josko tuoreet kollien tuoksut saisivat Kukan kiiman heräämään ennen ensi kevättä.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Armista IP

Kävimme lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna sukuloimassa ja kissanäyttelemässä Pohjanmaalla. Kissanäyttely oli meidän kohdallamme yksipäiväinen ja -kissainen. Tällä kertaa häkkieläimenä oli Armi, joka käyttäytyikin oikein mallikkaasti, mitä nyt vähän jännityksestä pöydällä tärisi. Armi nappasi hienosti kolmannen sertinsä luokassa 8 ja valmistui täten International Premieriksi. Tuomarina oli Alexey Shchukin, kuten Cesiksessä, joten tarvitsimme vielä kontran, jonka antoi Lone Lund. Luokassa 8 kaikkien sertien on nimittäin oltava eri tuomareilta, jotta kissa valmistuisi IP:ksi, ja jos sattuu samoja tuomareita, täytyy jonkun muun tuomarin vahvistaa kissan serti kontrasigneerauksella.

Armi sai tällaiset arvostelut:
Tyyppi: "Exc. refine boning. Muscular body."
Pää: "in nice shape. Wedge broad with nice flat planes"
Silmät: "Oblique set expressive green."
Korvat: "Med. sized, exc open at the base."
Turkki: "Short enough a bet seasoned. Could be lighter by overtone."
Kunto/Yleisvaikutelma: "Tender and lovely lady."
Arvostelutulos: EX1 CAPIB IP

Kukka viihdytti isännän isovanhempia seurakissana näyttelyn ajan, se kun oli tarkoitus astuttaa jo syyskuussa, joten näyttelyyn emme täpläturkin kanssa olleet ilmoittautuneet. Se hiipi paapan viereen päiväunille, seurasi sohvalla lehtien lukua, ei yrittänyt yhtään metsästää ruokaa keittiöstä omistajiensa poissaollessa ja käyttäytyi muutenkin oikein mallikelpoisesti. Näin pedattiin taas yösija seuraavalle kyläily- ja mahdollisesti näyttelyreissulle ensi keväälle. :)