sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Armin syysloma

Eiks tää vati korostakin kivasti mun silmien väriä?

Kissojen kotiinpaluu elokuussa kolmen kuukauden kesälomalta ei sujunut kovin hyvin. Kukka oli ollut koko ajan maalla Pekan ja Pellen seurassa lukuunottamatta paria näyttelyviikonloppua. Helsinkiin palattuaan se taisi päättää, että ryhtyy nyt talon kissapomoksi. Armi-raukka sai osakseen jatkuvaa jahtaamista, mitä se toki itse provosoi murisemalla aina Kukan nähdessään ja säntäämällä herkästi karkuun. Armi muuttikin pian oma-alotteisesti asumaan liinavaatekaappiin eikä juuri tullut sieltä pois muuta kuin syömään ja laatikolle.

Sopivassa valossa venäjänsininen on todella sininen eikä harmaa.

Pari viikkoa sitten kun kävimme kissojen kanssa maalla, päätimme jättää Kukan sinne poikien seuraan vähäksi aikaa, jospa Armi sillä välin saisi otettua kotia taas haltuun. Kyllä Armi on ainoan kissan elostaan nauttinutkin! Se tulee koko ajan syliin kehräämään ja on mitä parasta opiskelu-, työskentely- ja löhöilyseuraa. Sitä saa myös kanniskella ja vanuttaa sylissä miten päin tahansa, kissa sen kuin kehrää. Ei puhettakaan kaapissa nukkumisesta, totta kai ihmisten viereen on päästävä. Iltaisin Armi ottaa kunnon mourujuoksut itsekseen ympäri kämppää. Lelutkin taas kelpaavat silloin tällöin, kun muut kissat eivät ole näkemässä, että ladykin leikkii. Jopa kynsien leikkuussa kuultiin pelkkää kehräämistä normaalin mouruamisen sijasta.

Kukka palaa kotiin tänään illalla, joten saa nähdä, kuinka taas kahden kissan kanssa pärjätään. Pidetään peukkuja, että kissat tekevät rauhan. Molemmat ovat kuitenkin rakkaita perheenjäseniä, joilla on oma paikkansa perheessämme.

torstai 13. syyskuuta 2012

Elli odottaa pentuja!

Tuleva emo Elli, Kukkatarhan Brassavola.

Kukkatarhan kissalassa odotellaan C-pentuetta syntyväksi noin 8.10. Elli oli tarkoitus astuttaa jo kesäkuussa, mutta neitipä ei itse vielä tuolloin ollut samaa mieltä, vaan päätti antaa odottaa kiimaansa elokuulle. Lopulta kaivattu mouruaminen alkoi ja Elli sai vieraakseen ihanan kollin Viken, SC Woodcock's Hard As A Rockin. Komeasta sulhosta kuvia löytyy mm. Heikki Siltalan albumista: http://catza.net/fi/browse/cat/Woodcocks_Hard_As_A_Rock/ 

Elli esittelee sivulta tosi kaunista päätään.

Ellin ja Viken tapaaminen oli ilmeisen onnistunut, sillä Ellin ennen niin pikkuiset ja huomaamattomat nisät eivät enää todellakaan ole pienet eivätkä huomaamattomat. Myös neidin käytös on muuttunut huomattavasti entistä rauhallisemmaksi. Kun ennen Elli ei juuri kävellyt minnekään, vaan on aina juossut, niin nyt on tahti rauhoittunut. Toki vieläkin leikitään sekä lelujen että kastraattikamu Ossin kanssa, mutta ei enää koko aikaa täysillä. Lisäksi Elli jopa makoili lattialla tekemättä mitään, kun olimme sijoituskodissa Elliä katsomassa. Ei siis epäilystäkään, etteikö jotain olisi tapahtumassa. Nyt odottelemme jännityksellä sijoituskodin kanssa, kuinka Ellin muoto muuttuu ja mitä sieltä muutaman viikon päästä putkahtaakaan.


Elli kotonaan bestiksensä Ossin kanssa.