perjantai 24. joulukuuta 2010

Hyvää joulua!

Hyvää joulua ja lämpimiä uuninpankkoja vuodelle 2011 toivottavat Armi, Kukka ja ihmisväki.


lauantai 18. joulukuuta 2010

Uunin lämmössä kaupungissa

Armi on vaihtanut taas nukkumapaikkaa. Lyhyeksi taisi jäädä Armin kameravierailut, kun ikkunalauta ei olekaan enää pop. Onneksi sentään pilkkuveijari siellä joskus löhöilee. Armi on aika neuvokas citykissa. Kun täällä ei ole leivinuunia, niin hätätapauksessa induktioliesikin kelpaa. Kyllä senkin levyt ovat välillä mukavan lämpimät tai uunista riittää lämmintä puhallusta kissankin tarpeisiin.



Kukka on aloitellut viidettä tiineysviikkoa voiden melko paksusti. Painoa on tullut kuukaudessa lisää vajaa puoli kiloa, tämän aamun lukema oli 3,92 kg. Ihan tarkkaa alkupainoa meillä ei ole tiedossa, kun vasta saimme hankittua tarkan vaa'an, mutta kolmen ja puolen kilon hujakoissa se oli. Kukan mahassa pitäisi olla kissanalkuja, joilla on jo kaikkien elinten aihiot ja sydämetkin ovat alkaneet sykkiä.

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Strategisia mittoja

Kissat punnittiin tänään uudella pentuja varten ostetulla keittiövaa'alla. Samalla kertaa innostuimme myös ottamaan muita strategisia mittoja mittanauhalla. Koska kissat eivät olleet mittaustouhuista kovin innoissaan, paitsi Kukka, joka olisi mielellään nakerrellut mittanauhaa, mitoissa lienee muutaman sentin heittoja suuntaan, jos toiseenkin. Senttimetrilukemat ovat yllättävän samansuuruiset, vaikka Armi näyttää selvästi Kukkaa korkeammalta, pitemmältä ja kapeammalta. Ainakin se venyy pitemmäksi tarvittaessa. Kukan takapää on selvästi levinnyt tiineyden myötä, ja painoakin on tullut lisää niin paljon, että sen  tuntee kissaa nostaessa.



Armi
Paino: 3,77 kg
Kropan ympärys etujalkojen takaa: 35 cm
Vyötärönympärys takajalkojen edestä: 37 cm
Kropan pituus lavoista takapäähän: 38 cm
Säkäkorkeus: 30 cm
Hännän pituus: 30 cm


Kukka
Paino: 3,85 kg
Kropan ympärys etujalkojen takaa: 38 cm
Vyötärönympärys takajalkojen edestä: 42 cm
Kropan pituus lavoista takapäähän: 37 cm
Säkäkorkeus: 27 cm
Hännän pituus: 27 cm

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Tissien tiirailua

 
Emäntä on viime aikoina tarkkaillut urakalla tissejä, päivät syöpätautien kurssilla sairaalassa ja illat kissan tissejä kotona. Armiin verrattuna Kukan tissit ovat selvästi isommat ja punoittavat, joten meillä lienee syytä odottaa iloista perhetapahtumaa tammikuussa. Vahvistuksena tissimittarille Kukan paino on myös noussut 2,5 viikossa jo 300 g, mikä on selkeä lisä ennen niin tasaisesti 3,5 kg painaneelle kissalle. Meille tullee siis pentuja! Muutenkin mammakissamme tuntuu jo nyt rauhallisemmalta kuin ennen. Seurankipeyden lisääntymisestä on vaikea sanoa mitään, kun Kukka on jo syksystä lähtien nukkunut emännän kainalossa ja ollut muutenkin aina superihana seurakissa, joka hengailee aina siellä, missä ihmisetkin.

Viikonlopun vietimme Mikkelissä. Kissat pääsivät nauttimaan talven mukana tulevista eduista, kuten lämpimästä uuninpankosta. Uuninpankko on jännä paikka. Siellä molemmat makoilevat ihan rauhassa ylimpinä ystävinä, kun taas kotona useimmiten Armi harmistuu ja vaihtaa maisemaa, jos Kukka yrittää ryömiä liian lähelle nukkumaan. Armi pääsi myös saunomaan useampaankin kertaan. Mikäs sen kivempaa kuin torkkua päivät uuninpankolla ja kieriskellä illat saunan lauteilla. Pikku miinus talvelle tuli siitä, että ulkoilu ei enää oikein maistunut. Rapulla pystyi juuri ja juuri kärvistelemään muutaman minuutin, mutta hyiyök, lumeen ei ollut kissoilla minkäänlaista hinkua.

torstai 25. marraskuuta 2010

Uusi kissakamera

Isäntä on ahkeroinut toisen kissakameran kissalamme nettisivuille. Koska Kukka omi Armilta ensimmäisen pesäkamerapaikan, tarkoituksemme oli saada Armillekin oma kamerapaikka. Tosin ensimmäisen päivän kokemusten perusteella Kukka on varsinainen linssilude, sillä tänään se on yhtäkkiä keksinyt käyttää hyvin paljon myös Armin kamerapaikkaa.



Armi on viihtynyt viime aikoina erinomaisesti ikkunalaudalla, koska allaoleva patteri hohkaa siihen lämpöä, joka jää kivasti verhon ja ikkunan väliin. Tosin tänään Armi keksi, että kylppärissä pyykinpesukoneen päällä voi myös ottaa ihanaa vessanpatterilämpöä, joten se on viihtynyt iltapäivän siellä. Armi on muutenkin liikkuvaisempi nukkumapaikkojen suhteen, joten saa nähdä, onnistummeko uudellakaan kameralla saamaan Armin kellottelua kissakameraan. Kyllä se edelleen satunnaisesti nukkuu vanhassakin pesässä, jos Kukka on muualla. Mallina olo taitaa olla Armin mielestä kuitenkin aika väsyttävää puuhaa.

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Astutus tapahtunut

Kukka vieraili Pepin luona parin päivän ajan. Tuloksena oli 12-14 astumista, joista ensimmäinen tapahtui 18.11. Nyt odottelemme jännittyneinä, tuottaako vierailu tulosta. Ihan helppo morsian Kukka ei ollut, vaan Pepin piti lämmitellä sitä kuusi tuntia. Kotiin palatessa Armi oli ihmeissään, että mikä otus sieltä oikein palasi, Kukalta se vähän näytti, mutta haisi niin omituiselle, että sille piti ensimmäinen ilta sähistä, jos se yritti liian lähelle.

Kotona Kukka on viettänyt rauhaisaa lepäilyaikaa. Kiima ei ole vielä loppunut täysin, vaan tyttönen mouruilee silloin tällöin, kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin ennen astutusta. Tämä lienee kuitenkin normaalia käytöstä. Kolmen viikon päästä pitäisi nisien turvota ja punoittaa ja viiden viikon päästä maha kasvaa kunnolla, jos tulosta tulee. Pentujen laskettu aika olisi tällöin noin 21.1.2011. Netissä on hauska kissojen "raskauskalenteri", joka kertoo, mitä missäkin vaiheessa raskauden aikana tapahtuu, kun syöttää lomakkeeseen astutuspäivän: http://www.purrinlot.com/preg.htm. Kalenterin mukaan Kukka on nyt hedelmöittymisvaiheessa, jonka jälkeen  hedelmöityneet munasolut vaeltavat kohti kohdun sarvia ja kasvavat blastokysteiksi ensi viikon alussa.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Mrrraaa mouu-urr kurrr

Kukka aloitti vihdoin kauan odotetun, suloisen kiimalaulelun ja kieriskelyn. Kukapa olisi uskonut, että yöllä korvaan karjuva kissa suorastaan parantaa ihmisen unen laatua, mutta näköjään niinkin voi käydä, kun kiimaa tarpeeksi kauan joutuu odottamaan. Huomenna menemme katsomaan, kuinka Pepin charmi puree Kukkaan tällä kertaa. Jos kaikki menee hyvin, pennut syntyvät tammikuun loppupuolella ja ovat luovutusiässä pääsiäisen tienoilla.

Astutusta varten kissoja on pitkästä aikaa madotettu. Viime syksynä Kukan ulostenäytteet lähetettiin postissa tutkittaviksi eikä niistä minkäänlaista parasiittia löytynyt, mutta päätimme kuitenkin noudattaa astutusohjeita. Ovathan nuo kisut periaatteessa ulkoilleetkin kesällä silloin tällöin, tosin saaliit ovat jääneet pienenpuoleisiksi, kärpäsistä ei kissa taida suolinkaisia saada. Huolellisen pähkäilyn jälkeen emäntä päätyi kokeilemaan matolääkkeeksi Flubenolia. Sitä on saatavilla pastana kissoille ja koirille ja purutabletteina koirille, tosin vaikuttava aine, vahvuus ja annostus on täsmälleen sama tahnassa ja tableteissa. Kissojemme ruokailu- ja lääkintätavat tuntien valitsimme tabletit, jotka olivat myös huomattavasti pastaa halvemmat. Valinta osoittautui hyväksi, sillä Kukka söi tabletinpalat herkkuina ja Armillekin ne sai helposti kipattua kurkkuun. Emme siis pääse tälläkään kertaa päivittelemään, kuinka kissa kapusi verhoja pitkin karkuun tai syljeskeli tablettejä nurkan takana. Taitaa olla rotukissoilta lääkitsemisen vastustamisen taidot degeneroituneet.

Viikonloppuna ahkeroimme kissalan nettisivuille uuden logon ja värit sekä käyntikorttipohjan. Nyt vaan odotellaan, josko pentuja tulisi, että niitä pääsisi markkinoimaan. Logon mallina oli tietenkin eräs tuttu itsensäskannailija.

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Leluja säästöbudjetilla


Joskus halvimmat lelut ovat niitä parhaita. Kukalla on riittänyt hupia pahvilaatikosta, jonka kylkeen leikattiin kissanmentävä kolo. Siitä voi jännästi väijyä vanhaa viuhkalelua tai laseria. Kun lootan kääntää toisin päin, se toimii normaalina leikkilaatikkona, johon ja josta voi hypellä illan riehuhetkinä. Toinen kiva, uusi lelu on ollut kuohuviinipullon korkki. Se kierii hauskasti ja ennalta-arvaamattomasti lattialla kun sitä vähän tönii pikku tassuilla. Bonuksena korkin jyrsiminen pitää hampaat puhtaina.

tiistai 26. lokakuuta 2010

Miesvieraita

Siitoskissamme Kukka, Vuoden Turhake 2010, päätti lopettaa kiimansa sen jälkeen, kun sulhaskissa Pepin (kuvissa) rekisteröinti FIFeen oli valmis. Sitä ennen kiimoja oli kunnioitettavasti joka toinen viikko 1,5 kuukauden ajan, mutta nyt meillä on eletty hissukseen mouruamatta jo kuukausi. Ei ole kasvattamisen yrittäminen helppoa, ei. Isäkissan rekisteröinnin piti kestää 1-2 viikkoa, mutta se kestikin 1-2 kuukautta. Meidän kissallamme taas piti olla säännöllinen ja liiankin usein tuleva kiimakierto.

Koska kiiman odottaminen alkaa viedä hermot niin meiltä kuin isäkissan perheeltäkin, olemme epätoivoissamme yrittäneet kaikenlaisia vippaskonsteja. Meillä on pidetty tehokkaasti valoja päällä, jotta syksyinen valoisan ajan vähäisyys ei olisi esteenä kiimalle. Lopulta päätimme katsoa, josko luonto tekisi tehtävänsä. Lainasimme tiistai-iltana Pepin ja Pepin kaverin meille pariksi tunniksi kyläilemään.


Pepi otti lunkisti uudessa paikassa, tutki heti paikat, leikki kissojen leluilla ja kiehnäsi kovasti kehräten ihmisten kyljissä. Pepi hurmasi välittömästi ihmisväen todella ihanalla luonteellaan. Sen sijaan Kukka ei ollut riiuusta ollenkaan vakuuttunut ja seurasi tuohtuneena kollin touhuja parin metrin päästä. Jos tunkeilija yritti päästä lähemmäs, Kukka ilmaisi selkeästi sähisemällä ja päästämällä avaruusoliokurinaa, ettei lähempi tuttavuus ollut sopivaa. Jäämme kuitenkin toiveikkaina odottamaan, josko tuoreet kollien tuoksut saisivat Kukan kiiman heräämään ennen ensi kevättä.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Armista IP

Kävimme lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna sukuloimassa ja kissanäyttelemässä Pohjanmaalla. Kissanäyttely oli meidän kohdallamme yksipäiväinen ja -kissainen. Tällä kertaa häkkieläimenä oli Armi, joka käyttäytyikin oikein mallikkaasti, mitä nyt vähän jännityksestä pöydällä tärisi. Armi nappasi hienosti kolmannen sertinsä luokassa 8 ja valmistui täten International Premieriksi. Tuomarina oli Alexey Shchukin, kuten Cesiksessä, joten tarvitsimme vielä kontran, jonka antoi Lone Lund. Luokassa 8 kaikkien sertien on nimittäin oltava eri tuomareilta, jotta kissa valmistuisi IP:ksi, ja jos sattuu samoja tuomareita, täytyy jonkun muun tuomarin vahvistaa kissan serti kontrasigneerauksella.

Armi sai tällaiset arvostelut:
Tyyppi: "Exc. refine boning. Muscular body."
Pää: "in nice shape. Wedge broad with nice flat planes"
Silmät: "Oblique set expressive green."
Korvat: "Med. sized, exc open at the base."
Turkki: "Short enough a bet seasoned. Could be lighter by overtone."
Kunto/Yleisvaikutelma: "Tender and lovely lady."
Arvostelutulos: EX1 CAPIB IP

Kukka viihdytti isännän isovanhempia seurakissana näyttelyn ajan, se kun oli tarkoitus astuttaa jo syyskuussa, joten näyttelyyn emme täpläturkin kanssa olleet ilmoittautuneet. Se hiipi paapan viereen päiväunille, seurasi sohvalla lehtien lukua, ei yrittänyt yhtään metsästää ruokaa keittiöstä omistajiensa poissaollessa ja käyttäytyi muutenkin oikein mallikelpoisesti. Näin pedattiin taas yösija seuraavalle kyläily- ja mahdollisesti näyttelyreissulle ensi keväälle. :)

torstai 30. syyskuuta 2010

Pissoja ja hiiriä

Kukka päätti viime viikonloppuna osoittaa olevansa erittäin sukukypsä ja kollinkaipuinen naaras. Tähän asti kiimat ovat olleet lähinnä viikon kestäviä mouruamisia, mitkä on kestänyt, kiitos korvatulppien. Nyt asiaan on tullut muutos, kun pikkukissamme on oppinut merkkaamaan. Työhuoneen sängyn käyttö vessana ei siis ollutkaan protesti putsaamattomasta hiekkalaatikosta, hiekan vähyydestä tai muistakaan vessa-asioista, vaan kiimamerkkailua. Kukka osoitti merkkailutaitonsa silmiemme edessä juuri, kun olimme päässeet viikonlopuksi maalle. Siinä se ruikkasi telkkarin viereen pikku merkit ihmisten ihmetellessä vieressä. Muutama lisämerkkauskin tuli suoritettua, joten kissa pääsi loppuviikonlopuksi asumaan pääasiassa kylppäriin ja saunaan.

Välillä emäntä heltyi ja päästi Kukan juoksemaan muuallekin asuntoon, jossa se lähinnä kieriskeli vimmatusti sängyillä ja lattialla, kulki kyykyssä takapuoli pitkällä ja tietenkin mourusi. Kollin puutteessa se yritti lähennellä jopa vanhaa, kastroitua villakoiraakin. Topi-raukka oli touhusta ihmeissään, yleensä kun pilkulliselta pikkuhirviöltä tulee vain kynttä, jos sen päästää liian lähelle. Ulkonakin käytiin hyvin tiukan valvonnan alaisena. Maalla ei onneksi ilmeisesti ollut lähistöllä leikkaamattomia kolleja, koska vaikka neitokaisemme teki uloskin pieniä hajumerkkejä, ei vieraita kissoja näkynyt.

Sisällä Kukka oli niin hormonihuuruissa, ettei se edes ymmärtänyt kovin paljon ruuan perään. Kyllähän se ruokakupin aina jossain vaiheessa tyhjensi, mutta ei puhettakaan, että koiran tai ihmistenkään ruokia olisi tarvinnut piilotella normaalisti niin innokkaalta ruuanmetsästäjältämme. Sienipiirakkakin oli aivan koskematon, vaikka se unohtui puoleksi päiväksi keittiön pöydälle jäähtymään, Armihan ei ole kovin paha luvattomien ruokasaaliiden metsästäjä. Metsästäjänä Armi kuitenkin kunnostautui, mutta ei ruokapöydillä, vaan ulkona. Hiirikissan alkumme nimittäin saalisti oikein näppärästi pihalta kaksi päästäistä. Jyrsijätuntemusta sen olisi tosin hyvä vielä opetella, jotta ensi kerralla saaliit olisivat puutarhan satoa mässäileviä myyriä eikä viattomia hyönteisten syöjiä, jotka eivät kelpaa  ruuaksi kissalle.



Sunnuntai-iltana kotona Kukka oli mouruamisesta ilmeisesti niin väsynyt, että iltapalan syötyään se hyppäsi suoraan sänkyyn, painautui kerälle ja nukkui siinä hiljaa lähes koko yön. Onneksi kiima siitä sitten alkoikin loppua, ja nyt torstaina olemme jo saaneet olla omituisessa hiljaisuudessa muutaman päivän ajan. Hiljaisuuden lisäksi kissat leikkivät taas keskenään, Kukka on innostunut leluista ja malttaa välillä tulla sohvalle viereen nukkumaan. Kukan sulhasen Pepin rekisteröinti FIFeen valmistui tänään, joten toivottavasti Kukan mouruaminen tuottaa tulosta seuraavassa kiimassa, joka ajoittunee noin viikon päähän.

Haisevia vastalauseita

Meillä on ollut työhuoneessa ylimääräinen sänky, joka on pitänyt viedä pois tilaa viemästä jo useamman kuukauden ajan. Kissat taisivat viime viikon lopulla kyllästyä ihmisväen aikaansaamattomuuteen ja vauhdittaa sängynhävitysprojektia ottamalla kovat keinot käyttöön. Ne (tai luultavammin se toinen niistä) olivat kaikessa hiljaisuudessa testanneet sängyn vessaominaisuudet. Olihan se ihan toimiva, ainakin kahden läjän ja parin lammikon perusteella. Siisteinä eläiminä sen jälkeen olikin sitten ihmisten vessassa vietetty Lotus-hetkiä raatelemalla telineessä ollutta vessapaperirullaa. Ai että lemmikit on sitten mukavia päivän piristeitä! Kotiin tullessa näytetään sitten niiiin viattomalta pikku enkeliltä.

torstai 2. syyskuuta 2010

Tervetuloa tutustumaan Kukkatarhan kissalaan

Posti toi tänään kirjeen Kissaliitosta: kasvattajanimi FI*Kukkatarhan on hyväksytty 30.8.2010. Kissalalla on nyt myös omat nettisivut osoitteessa http://kukkatarhan.dy.fi - käykäähän vilkaisemassa! Nettisivuilta löytyy myös "kissojen BB" eli nettikamera, josta voi seurata yhtä kissapesää vaikka ympäri vuorokauden.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Syyskuulumisia


Kävimme Kukan kanssa nappaamassa CACS-sertin RUROKin näyttelystä Vantaalta 22.8. Samana päivänä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun ihastuimme Kukkaan ja ostimme sen samasta näyttelystä. Nyt Kukkaa odottaa toivottavasti pitkähkö mammaloma ennen seuraavaa näyttelyä. Armin kanssa osallistumme vielä Seinäjoen näyttelyyn lokakuun alussa.

Eläinlääkäristä tuli testitulokset, joiden mukaan Kukka on veriryhmää A, ja FeLV- ja FIV-testit olivat negatiiviset. Ensimmäinen juoksu pillereiden jälkeen oli viikko sitten ja seuraavaa jo odotellaan, joten toivotaan, että valitsemamme uros saadaan pian FIFen rekisteriin ja astutuspuuhat käyntiin.

Kissat ovat huomanneet, että syksy on tullut. Armi on alkanut aamuöisin vaatia taas pääsyä peiton alle (mikäli on muistanut sänkyyn tullakaan uudesta, hienosta pesästään). Parvekkeen ovi ei ole enää koko ajan auki eivätkä kissat viitsi siellä kovin pitkään kökkiä viilenevissä illoissa, mutta pihalla ulkoilu vielä maistuisi. Kesätauon jälkeen Armi on myös palannut opiskelukissaksi: se kiipeää kivasti emännän syliä lämmittämään tämän opiskellessa pöytänsä ääressä.

maanantai 16. elokuuta 2010

Muukalaisena vieraan järjestön näyttelyssä


Kävimme elokuisena viikonloppuna tutustumassa CFA:n maailmaan CFF:n eli Cat Fanciers of Finlandin näyttelyssä Helsingissä. CFA on amerikkalainen rotukissajärjestö, kun taas Euroopassa toimii kattojärjestö FIFe, tosin kyllä täältäkin löytyy sekä CFA:han että toiseen amerikkalaisjärjestö Ticaan rekisteröityjä kissoja. Sama kissa voi myös olla rekisteröitynä useampaan järjestöön.

Kukka osallistui näyttelyyn noviisina, koska sitä ei ole rekisteröity CFA:han. CFA:n näyttelyssä voi käydä noviisina kaksi kertaa, ja jos haluaa kissalleen sen mahdollisesti hankkimat tittelit, kissa on rekisteröitävä. Systeemi on aika nerokas, koska hyvällä tuurilla yhtenä näyttelyviikonloppuna voi valmistua Championiksi, jolloin kissa täytyykin rekisteröidä, jos sille haluaa tittelin. :) Näin varmaan käy Kukallekin, koska se saavutti Championin titteliä varten riittävästi ”winner ribboneita”, eli oli jokaisessa kuudessa kehässä luokkansa ykkönen. (Se tosin oli myös ainoa leikkaamaton, suklaatäplikäs ocinaaras noviisiluokassa.)

Kotiin tuomisiksi meille tuli 24 nauhaa (ovat kuulemma hyviä kirjanmerkkejä): joka kehästä sininen ykköspalkinto, musta värin parhaan palkinto, sini-valko-punainen winner ribbon sekä kolmesta kehästä ruskea rodun parhaan nauha ja kolmesta oranssi rodun toiseksi parhaan nauha. Lauantaina rodun parhaan kissan nauhasta oli kilpailemassa kolme ocicattia ja sunnuntaina kaksi.

CFA:ssa kaikki tuomarit arvostelevat kaikki kissat. Leikkaamattomat, leikatut ja pennut kilpailevat omissa sarjoissaan. Lyhyt- ja pitkäkarvaisista valitaan erikseen kolme parasta leikkaamatonta ja kaksi leikattua, mutta muuten tuomarin finaalikissojen eli 10 parhaan kissan joukko koostuu sekä lyhyt- että pitkäkarvoista. Pitkäkarvaiset tuntuivatkin menestyvän paremmin finaaleissa. Näytteilleasettajat vievät kissat omista häkeistä numeroituihin häkkeihin odottamaan vuoroaan, tuomari hakee häkistä kissan pöydälleen ja tutkii sitä hetken, palauttaa häkkiin ja antaa sille nauhat. Kun rotu on arvosteltu ja tulokset kirjattu ylös, kissan voi viedä takaisin omaan häkkiinsä, josta se sitten taas viedään seuraavaan kehään, kun oma vuoro tulee.

FIFen näyttelyistä poiketen tuomarit eivät annan kirjallista arvostelua, ja aika harva edes kertoi mitään kissasta. Kissa oli yleensä pöydällä noin puoli minuuttia, joten kovin tarkkaan tuomarit eivät niitä tuntuneet katsovan. Yksi tuomari kertoi kaikista kissoista yleisölle, ja sitä oli todella mukava seurata, mutta pääasiassa vähän häiritsi se, ettei tuomarin arvosteluperusteita kuullut kuin finaalikissoista. Kukka jatkaa näyttelyuraansa jatkossakin pääasiassa tutuissa FIFen näyttelyissä, mutta poissuljettuja eivät ole myöskään vierailut muiden järjestöjen tilaisuuksiin.

torstai 12. elokuuta 2010

Ulkoilua, uusi eläinlääkäri, ja taas ulkoilua

Kukka kävi maanantaina eläinlääkärissä siitosnaaraan tarkastuksessa. Etukäteen emäntä valmensi kissaa verikokeen ottoa varten juoksuttamalla sitä paljon ulkona maalla viikonloppuna, tavoitteena oli tietysti väsyttää kissa niin, ettei se jaksaisi lääkärissä venkoilla. Viime kerralla verinäyte otettiin kissan lisäksi myös isännästä, mutta tällä kertaa lääkärikäynti meni todella hienosti eikä verinäytteen otossa räpiköity ollenkaan. Kävimme ensimmäistä kertaa Espoon eläinlääkäriasemalla Perkkaalla, ja paikka tuntui oikein hyvältä. Ei edellisessäkään lääkäriasemassa ollut varsinaisesti vikaa, mutta kun se sijaitsi toisella puolella kaupunkia, emme enää jaksaneet sinne kissoja roudata, varsinkin kun siellä oli melkein aina eri eläinlääkäri, joten edes kummempaa hoitosuhdetta ei muodostunut.

Espoossa eläinlääkäri Anna-Clara Blomqvist osasi käsitellä kissaa todella hyvin eikä Kukka ollut moksiskaan, vaikka siitä valutettiin neljä pientä putkea verta. Eläinlääkäri sanoi, e
ttä yleensä on olemassa kahdenlaisia kissoja: joitakin täytyy puristaa lujasti kiinni näytteiden otossa ja toisia ei saisi pitää kiinni juuri lainkaan. Kukka lukeutui selkeästi jälkimmäisiin, sillä se oli rauhassa paikallaan, kun isäntä vain kevyesti piti sitä kiinni ja silitteli. Verinäytteiden ja sienitestin oton lisäksi eläinlääkäri kopeloi Kukan mahan, munuaiset, kohdun, nisät ja hännän, ja kaikki tuntui olevan kunnossa. Kyllä meillä siihen malliin mourutaankin, että toivottavasti sopiva uros syksyksi löytyy. Pillereitä ei ole syöty reiluun viikkoon, ja nyt jo on havaittavissa selkeitä kiiman merkkejä.


Kissoilla ovat koittaneet kunnon kissanpäivät nyt kotonakin, kun pihallemme saatiin aita. Periaatteessa kissa tietysti hyppäisi 1,2-1,5 metrin korkuisen verkkoaidan yli leikiten, mutta ainakin toistaiseksi sitä ei ole meillä edes yritetty. Maalla on samanlainen aita, eivätkä ne sielläkään juuri koskaan edes mene aidalle asti, kun pihassa on touhuttavaa lähempänäkin. Toki kissoja valvotaankin pihalla erittäin tarkasti. On todella mukavaa katsoa, miten ne nauttivat, kun ne saavat ottaa vapaana pikku spurtteja ja kiivetä vähän matkaa puihinkin. Niillä tuntuu olevan jonkinlainen vaisto siitä, ettei puuhun mennä niin korkealle, etteikö sieltä pystyisi hyppäämään alas. Armi on alkanut tykätä ulkoilusta niin paljon, että välillä se istuu sisällä ulko-oven edessä ja mouruaa vimmatusti, kun ulos tekisi mieli. Ihmisväki kuvitteli, että vain kiimassa oleva kissa pitää ihmeellistä ääntä, mutta kyllä se leikattukin ulkoiluvimmainen tyttö osaa aika metakan päästää.

sunnuntai 1. elokuuta 2010

SUROKissa sertinhaussa


Armi palasi kotimaan näyttelykehiin SUROKin näyttelyssä lauantaina 31.7. Armilla oli luokassaan kilpailua, joten emäntä oli etukäteen varma, että serti jäi nyt saamatta. Sininen neitokaisemme ihastutti tuomaria vihreillä silmillään, hyvällä kropallaan ja turkillaan, ja lopulta Armi veikin tiukan sertikamppailun voiton! Nyt Armi on yhden sertin päässä International Premierin tittelistä, joten ainakin kerran Armi on vielä nähtävissä kotimaan näyttelykehissä, todennäköisesti Ilmajoella lokakuun alussa. Heikki Siltala otti muutaman hienon kuvan Armista, joista yksi yllä. Loput voi käydä ihastelemassa hänen galleriastaan lauantailta.

Kukallakin oli lauantaina juhlapäivä, sillä Kukka valmistui Grand International Championiksi. Omistajia tapahtumasta ei tosin voi kovin paljon kehua, sillä Kukka meinasi jäädä pois arvostelusta, kun omistajat luuhasivat yläkerran kissatarvikemyyntitiskeillä sillä aikaa, kun nopea tuomari arvosteli kissoja alakerrassa. Kun emäntä tuli tarkastamaan, missä arvosteluissa mennään, Kukka olikin jo tuomarin pöydällä. Kiitos vielä Luukkasen Sirkalle, joka onneksemme nappasi Kukan häkistä ja vei sen assistentille arvostelun alkaessa! Onneksi oci-ihmisiin on jo ehtinyt tutustua näyttelyissä sen verran, että meitä tumpeloita ei jätetty yksin... Assistentti Sari Kulha esitteli Kukan todella kauniisti tuomarille, tuloksena serti, valmistuminen ja pääsy TP-valintoihin. TP-kisassa oli viisi naarasta, joista yleisön mukaan tuomari katseli todella pitkään Kukkaa ja mouruavaa koratia, mutta lopulta huono käytös palkittiin ja korat vei voiton. Tuomariltamme ei tosin edes nähty naarasta paneelissa, koska koratin omistaja veti kuitenkin pahansisuisen tyttönsä paneelista pois.

Sunnuntaina Kukka oli ensimmäistä kertaa 3. luokassa ja sai sertinsä. Kukka käyttäytyi näyttelyssä molempina päivinä erittäin hyvin, mitä nyt pari kertaa sähähti hiljaa muille naaraille, jos niitä tuli liian lähelle. Lisäksi Kukasta kuului vähän hassua kurinan ja mouruamisen sekoitusta muistuttavaa ääntä tuomarin pöydällä, vaikka se muuten rauhalliselta tuntuikin. Taisivat tyttösellämme hormonit olla vähän pinnassa, varsinkin kun muut ocit ja häkkinaapurit tuntuivat olevan melkein pelkkiä poikia. Kukalle olisi tarkoitus löytää sulhanen loppusyksyksi, joten saahan sitä jo vähän uroksia ihmetelläkin (kunhan vielä toistaiseksi pysyvät riittävän kaukana).

Armin arvostelu la 31.7, tuomari Marteinn Tausen Islannista:
Tyyppi: "elegant long body"
Pää: "short wedge with almost straight nose and flat skull"
Silmät: "green - a bit rounded almonds"
Korvat: "good size - well set"
Turkki: "whort silver blue - medium dark. good texture"
Häntä: "in proportion to body"
Kunto: "ex"
Yleisvaikutelma "well balanced and well presented"
Arvostelutulos: EX1 CAPIB

Kukan arvosteli la 31.7. tuomari Fabio Brambilla Italiasta, mutta hänen käsialansa oli sen verran epäselvää, että siitä sai selvää suunnilleen aina "nice/ex (söherö)". Ei siinä varmaan mitään kovin uutta eikä ihmeellistä tullut esille... Arvostelutulos EX1 CAGCIB GIC.

Kukan arvostelu su 1.8, tuomari Sirpa Lindelöf Ruotsista:
Tyyppi: "nice size and muscles"
Pää: "ex profile, ex muzzle, very nice chin"
Silmät: "ex shape and size"
Korvat: "ex shape, ex setting"
Turkki: "warm colours, ex contrasts, ex texture"
Häntä: "excellent"
Kunto: "excellent"
Yleisvaikutelma: "nice, calm lady"
Arvostelutulos: EX1 CACS

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Bigfootin paluu

Emäntä oli alkanut epäillä, että Kukka olisi oppinut jotain taannoisesta kimalaisen lennosta, kun se ei tuntunut uskaltavan kunnolla läimiä perhosia käpälällään maalla, ja kimalaisiakin se nuuhki vähän kauempaa, mutta ei yrittänyt saada kiinni. Epäilys osoittautui kuitenkin vääräksi, kun pieni metsästäjä tuli parvekkeelta käpälä leipälapiona. Turvotuksen aiheuttajaa ei havaittu, mutta todennäköisesti se oli parvekekukkamme mettä janonnut pistävä hyönteinen. Onneksi bigfootin turvotus laski melko pian eikä se tuntunut muutenkaan menoa juuri haittaavan.

Kun Kukka turvotti käpäläänsä parvekkeella Helsingissä, Armi vietti kissanpäiviä maalla. Leikattuna kissana Armi sai jäädä sinne viikoksi hoitoon, kun kahden kissan kanssa emännällä olisi ollut bussissa haasteellisempaa matkustaa. Armi sai ulkoilla maalla aidatulla pihalla tuntikausia päivittäin. Kuulemma se tuli aina kiltisti syömään sisälle, mutta olisi heti halunnut mennä takaisin pihalle, jos vain olisi päässyt. Istui Armi sentään iltaisin vähän sylissäkin rapsuteltavana. Ulkoilun tuloksena Armilla on nyt entistäkin komeammat reisilihakset. Kukka ja emäntä hakivat kesälomalaisen pois seuraavana viikonloppuna, joten kyllä Kukkakin pääsi taas pariksi päiväksi nauttimaan vapauden hurmasta - ja silittelevistä lapsista ja aikuisista.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Kuumia kissoja URKissa

Kävimme Kukan kanssa URKin kissanäyttelyssä Tikkurilassa lauantaina ja sunnuntaina. Emäntä puuhaili vähän mukana näyttelyn järjestelyissä, autellen näyttelyn pystytyksessä, näyttelyn aikana infopöydässä ja sihteeristössä sekä toimien näyttelyn ensiapuvastaavana. Purkamisapunakin piti olla, mutta kuumuus sai Kukan käymään sen verran kierroksilla, että piti ajatella kissan parasta ja lähteä sen kanssa suosiolla kotiin ennen purku-urakkaa. Oli kuitenkin oikein mukavaa osallistua järjestelyihin ja nähdä, mitä kaikkea näyttelyn järjestämiseen liittyy.

Näyttely järjestettiin urheiluhallissa, jossa ei ollut ilmastointia, joten lämmintä riitti. Emäntä on suuri lämpimien ilmojen ystävä, jota itseään ei kuumuus haitannut. Kukkakin nukkui suurimmaksi osaksi häkissä kuumassa pesässään, kunnes pesä sunnuntaina oli otettava pois, kun lämpötila oli 32 astetta. Kukka käyttäytyi tällä kertaa hieman aiempaa huonommin eli narisi tuomarien käsittelyssä, liekö syynä ollut kuumuus vai hormonit, kun kiimakin tuntui tulevan pillereiden läpi. Ei käytöstä kuitenkaan voi huonoksi sanoa, sillä monet kissat narisevat, kurnuttavat ja sähisevät paljon enemmän joka kerta, mutta Kukalle käytös oli harvinaista. Kuumuus tuntui olevan monille ihmisille ja kissoille vähän liikaa sunnuntaina, ja näyttelystä saikin lähteä pois kahden jälkeen, jos kissa ei ollut paneelissa tai jos kissan kuljettaja ei ollut toimihenkilö. Toimihenkilöemäntänsä takia Kukka joutui siis kärvistelemään vielä vähän pitempään näyttelypaikalla, mutta onneksi hallin pukuhuoneissa oli viileämpää ja Kukkakin pääsi hallitilasta kopassaan pukuhuoneeseen viilentymään.

Kukan lauantain 10.7.2010 arvostelut, tuomari Louis Coste:
Tyyppi: "super colour, ex balance for this ? girl"
Pää: "ex wedge eith super oci expression, ex top ex box and chin"
Silmät: "nice shape ex expression"
Korvat: "super set ? and ? size"
Turkki: "ex contrast ex spots ? warm colour"
Häntä: "ex length ex shape ex contrast"
Kunto: "ex"
Yleisvaikutelma: "a super one"
Arvostelutulos: "EX1 CAGCIB"

Kukan arvosteli sunnuntaina 11.7. Lotte Borch, joka käsitteli ihanan lempeästi kissoja, mutta jonka käsialasta on mahdoton saada selvää. Tuomari tykkäsi kovasti mm. Kukan väristä, mutta pää on vielä kroppaan nähden vähän liian pieni. Ei mitään yllättävää, siis. Serti tuli häneltäkin.

Armia on tarkoitus näyttelyttää vielä sen verran, että se saisi kotimaasta kaksi sertiä, minkä jälkeen ensimmäinen näyttelykissamme saa jäädä viettämään kotikissan päiviä. Armikin oli ilmoitettu URKin näyttelyyn lauantaiksi, mutta sille oli ilmestynyt päähän vähän naarmuja, joiden aiheuttajaksi epäilemme erään täplikkään, leikkisän otuksen suussa olevia valkoisia kappaleita. Koska näyttelyssä kaikenlaisia taudinaiheuttajia luultavasti on paljon enemmän kuin kotona, päätettiin kissa jättää parantumaan kotiin. Seuraavan kerran Armi on toivottavasti tavattavissa SUROKin näyttelyssä lauantaina ja Kukka molempina päivinä.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Kuinka kissasta tehdään siili

Otetaan yksi reilun vuoden vanha ocicat, jota ei ole vielä koskaan pesty. Laitetaan se suihkukaappiin, haetaan olohuoneesta takaisin suihkukaappiin, laitetaan vessan ovi kunnolla kiinni. Laitetaan kissa taas suihkukaappiin, haetaan se vessan ovelta takaisin suihkukaappiin ja laitetaan suihkukaapin ovi kunnolla kiinni. Suihkutetaan vettä kissan selkään. Estetään kissaa hyppimästä kovin monta kertaa päättömästi suihkukaapin seinille. Vaahdotetaan hieman kissasampoota kissan turkkiin. Huuhdellaan, estäen kissan hyppelyä suihkukaapin seiniä vasten. Avataan suihkukaapin ovi, kiedotaan kissa pyyhkeeseen. Avataan vessan ovi. Kuivataan olohuoneen parketista tassujen ja ravistelun jälkiä. Ihaillaan pörröistä siiliä. Yritetään ottaa valokuva, jossa siilin piikit eivät kuitenkaan näy niin hyvin kuin luonnossa.


Siilistä saadaan taas sileäkarvainen kissa antamalla sen kuivatella itsensä kielellään sekä ihmisten käsien silityksellä lämpimässä kesäillassa.

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Ulkoilua Helsingissä

Kissat ovat vihdoin oppineet ulkoilemaan myös Helsingissä pihallamme. Valjaat päällä käppäily alkaa sujua, vaikka niiden pukemista vähän vielä vastustetaankin. Tosin remmissä kissat eivät ole oppineet kävelemään, ainakaan sinne, minne ihminen haluaisi. Välillä kissat pääsevät jahtaamaan oravia ja lintuja, ja sekös on mukavaa. Yhtään selkärankaista luontokappaletta kissamme eivät ole onnistuneet metsästämään, mutta onhan niiden katseleminenkin jännittävää.


Kotona on kokeiltu uutta ruokaa: isoja, raakoja naudan palasia. Aiemmin olemme syöttäneet kissoille silloin tällöin raakaa naudan jauhelihaa, joka on kelvannut erinomaisesti, mutta nykyinen suosikkimme on isot lihapalat. Niissä riittää puuhaa ja pureskeltavaa useammaksikin toviksi, ja saavatpahan kissat samalla kunnolla töitä hampailleen.

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Juhannusjuoksuja

Koko perhe vietti juhannusta mökillä Maaningalla. Kissoille uusi mökki tarjosi paljon virikkeitä: metsästettäviä itikoita kyllästymiseen asti, ison pihan lintuineen sekä kapeiden portaiden päässä olevan nukkumaparven, josta pääsi kätevästi kiipeämään uunin ja keittiön kaappien päälle.

Paluumatkalla piipahdettiin Mikkelissä, missä sai juosta kunnolla pellolla. Katso linkki Youtubesta.

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Pekka Töpöhännän jäljillä

Kukka kävi viikonloppuna emännän ja emännän isän kanssa Upsalassa moikkaamassa emännän siskon perhettä. Kukka pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa lentokoneeseen, jossa matkustaminen sujui kuin vanhalta tekijältä. Turvatarkastuksessakin pientä söpöliiniämme ihailtiin ja kyseltiin rodusta lisätietoja. Ruotsin puolella tarkastettiin ihka ensimmäistä kertaa Kukan passi, mikä lämmitti emännän mieltä, onhan rokotusten ja vasta-ainetestien suorittamiseen laitettu aika paljon rahaa ja aikaa (ja verta, isännän huomautus).

Perillä Upsalassa Kukka sai ihmetellä emännän siskon 1- ja pian 4-vuotiaita lapsia. Aina kiltti kissamme otti pikku ihmiset tyynesti vastaan ja antoi heidän paijata siinä missä isompienkin ihmisten. Tai, no, 1-vuotiasta Kukka myös hirvitti aika paljon, etenkin silloin, kun peto tuli kohti eikä isompia ihmisiä ollut vieressä. Kissan leikkejä ja etenkin syömistä oli kuitenkin kiva ja vähemmän pelottava seurata. Kukka oli vierailulla melkein kuin kotonaan, aamulla revittelykin oli sen mukaista. Käytös oli jopa vähän vieraskoreaa, sillä leivänmetsästäjämme jätti ihailtavan hyvin ruokapöydät rauhaan. Taisi pöydän altakin saada riittävästi muruja. :)

Kukan näyttelyura otti harppauksen eteenpäin, kun Kukka oli lauantaina tuomarin paras naaras. Tuomari Glen Sjöbom tykkäsi tosi paljon Kukan kropasta, oli kuulemma tarpeeksi painava ja lihaksikas. Muutenkin tuli kovasti kehuja pikkuneidistämme. Glenin arvostelua oli todella mukava seurata, koska hän selitti yleisölle ja tuomarioppilaalleen perusteellisesti eri kissaroduista, joten samalla ehkä oppi itsekin eri rotujen ominaisuuksista. Tuomarin parhaat kissat saivat pokaalin, joten nyt on meillä ensimmäinen pokaalikin ruusukkeiden lisäksi. Paneelissa Kukka käyttäytyi hienosti ja sai yhden äänen, voiton vei joku kalju kissa.

Sunnuntain tuomari oli britti Janet Green, joka ei arvostelussa paljon puhunut, lähinnä hän totesi lopuksi, että kissalla on hyvät mittasuhteet ja se esiteltiin hienosti. Niinpä emännälle jäi vähän epäselväksi, oliko tuomari tykännyt Kukasta vai ei. Tuomari väkersi pitkään papereittensa kanssa ennen nominointeja, ja kun lopulta tp-valintaan otettujen kissojen numerot laitettiin esille, mukana ei ollut Kukan numeroa. Ilmeisesti kyseessä oli vahinko, mutta emäntä ei älynnyt käydä kysymässä asiasta, kun naaraitten valinta vieläpä tehtiin ensimmäisenä, joten Kukka jäi pois tp-valinnoista. Arvostelusetelissä oli kuitenkin niin paljon kehuja, että kyllä Kukan olisi varmasti pitänyt olla mukana valinnoissa. Ensi kerralla emäntä ehkä osaa jo mennä kysymään, olisiko kissan kuitenkin syytä olla mukana valinnoissa vai onko se tarkoituksella jätetty pois. Harmi ei ollut suuren suuri, sillä näyttelyssä oli sellainen mukava käytäntö, että ne kissat, jotka eivät päässeet paneeliin, saivat lähteä jo 14.30. Näin meille jäi enemmän aikaa viettää aikaa siskon perheen kanssa, vaikka ihan vähän jäikin kaihertamaan, mitä tp-valinnassa olisi tällä kertaa Kukasta sanottu.

Kukan arvostelut lauantaina, tuomari Glen Sjöbom:
Type: "Ex hona med superkropp!(alleviivattu)"
Huvud: "Ex huvud med härlig look"
Ögon: "Ex!"
Öron: "Ex stabb?, lite höga"
Päls: "Ex lat?, ok spots, ex ?, kvalite"
Svans: "Ex längd"
Kondition: "Ex"
Allmänt intryck: "Lovande!"(alleviivattu)
Bedömningsresultat: EX1 CAGCIB NOM

Kukan arvostelut sunnuntaina, tuomari Janet Green:
Type: "exc. confernation?, super ?, well proportioned"
Head: "super wedge, good muzzle, exc. neck, exc. profile"
Eyes: "perfect almond shape, color harmonizes well"
Ears: "exc. ? general shape & size, super position"
Coat: "exc. quality, well spotted, good ground colour"
Tail: "tapers nicely to correct black tip"
Condition: "super"
General impression: "Pleasing exhibit, well shown"
Judgement: EX1 CAGCIB

Samaan aikaan Helsingissä elettiin Armitonta menoa, sillä isäntä oli häissä Oulussa ja Armi hoidossa Mikkelissä. Armi vietti viikonloppulomansa lähinnä leväten ja vähän ulkoillen. Maalla oli varmasti ihan mukavaa, mutta kyllä Armi taisi tykätä kotiin palaamisestakin, sillä ainakin maanantaina se purisi kovasti isännän ja emännän sylissä kotiin päästyään.

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Kissamatkalla Latviassa


Kävimme viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa kissanäyttelyssä ulkomailla Uudenmaan rotukissayhdistyksen matkalla. Kohteena oli viehättävä keskiaikainen kaupunki Cesis Latviassa. Reissun järjestelyt toimivat hyvin ja kissatkin matkustivat oikein hienosti, vaikka aluksi vähän jännitimmekin, miten ne pärjäävät yksin autokannella laivamatkalla ja jaksavat sen jälkeen istua bokseissaan bussissa. Onneksi kummallakin oli jo ennen matkaa rutkasti kokemusta autoilusta ja bussimatkailusta, joten bussissa saattoi ottaa hyvinkin rennosti.


Aluksi matkaan piti lähteä vain Kukan, Armihan lopetti näyttelyuransa maaliskuussa Pohjanmaalla. Lopulta päätimme kuitenkin lähteä matkaan koko perheen voimin. Tuttuun tapaan Kukka osallistui näyttelyyn molempina päivinä ja Armi vain sunnuntaina. Saimme ne kolme ulkomaan sertiä, joita lähdimme hakemaan, joten näyttelytuloksiin voi olla tyytyväinen. Lisäksi matkalla pääsi tutustumaan moneen mukavaan kissaihmiseen, joten näyttelyt kotimaassa olevat varmasti vielä mukavampia tulevaisuudessa, kun niissä on enemmän tuttuja.


Kukan tuomari oli lauantaina hollantilainen Stephe Bruin, jonka arvostelut hieman ihmetyttivät meitä. Tuomarin mielestä Kukka ei ollut ollenkaan suklaatäplikäs, vaan kaneli. Myöhemmin kuulimme, että kyseinen tuomari haluaa usein muulloinkin vaihtaa kissojen värejä, joten emme sen enempää jaksaneet hämmentyä normaalista poikkeavista kommenteista, Kukkahan on saanut aiemmissa näyttelyissä nimenomaan kehuja väristään ja turkistaan. Sunnuntain tuomari Martti Peltonen antoikin sitten tutumman kuuloiset arvostelut. Molemmat tykkäsivät etenkin Kukan kunnosta, mikä ei ole ihme, onhan sitä yritetty juoksuttaa ja hypityttää kunnolla pitkin kevättä. Kilpailu leikkaamattomien kissojen kesken oli kova, joten tuomarin parhaaksi Kukka ei päässyt, vaikka molempina päivinä olikin valinnassa mukana. Oceja oli näyttelyssä vain kaksi, joten värin parhaasta ei päästy mittelemään. Näyttelyssä oli hieman erilainen kissavalikoima kuin kotimaassa, etenkin meitä ihmetytti erilaisten kaljujen kissojen suuri määrä.


Armi vietti lauantain näyttelypäivän hotellihuoneessa, ensin omassa rauhassaan ja myöhemmin isännän sylikissana. Vaikka Armi ja Kukka eivät aina ylimpiä ystävyksiä olekaan, etenkään silloin kun Kukkaa painituttaisi ja Armia ei, niin niistä oli kyllä selvästi iloa ja seuraa toisilleen. Illat ne rymistelivät keskenään. Näyttelyssä sunnuntaina Armi oli aluksi aika stressaantunut ja yritti etsiä pakotietä näyttelyhäkistä, mutta kun ovet eivät auenneet, se ryömi Kukan viereen samaan pesään ja siellä pienet karvapallomme lepäilivät sievästi vierekkäin ison osan näyttelypäivästä. Hankimme ennen näyttelyä oman tupla-Sturdin näyttelyhäkiksi, ja se oli loistava ostos ainakin ensimmäisen näyttelyviikonlopun perusteella. Kissoille oli turvaa toisistaan, mutta silti ne pääsivät halutessaan kauemmaksi toisistaan häkin toiseen päähän.


Näyttelyn järjestelyt eivät menneet aivan putkeen, koska sunnuntaina arvostelusetelien saaminen kesti todella kauan. Toisen suomalaisen matkanjärjestäjän matkalla paluu oli jo sunnuntaina, joten osa heistä joutui lähtemään kohti laivaa ennen setelien saapumista ja jännittämään, tulevatko ne postissa tai jotain kautta perille. Meillä oli onneksi aikaa odotella arvosteluseteleitä ja ihastella oman seurueen ja muitakin kissoja paneelissa, koska paluumme oli vasta maanantaina. Ehdittiinpä illalla vielä katsella vähän Cesiksen nähtävyyksiä ja illastaakin koko porukalla, mikä oli oikein mukavaa. Kaiken kaikkiaan matka sujui oikein hyvin, joten eiköhän ainakin Kukan kanssa käydä Baltiassa sertin metsästyksessä toistekin. Harmillisesti ruusukkeita eivät saaneet kuin kategorian parhaat kissat, mutta eiköhän niitä ehditä vielä Suomestakin hankkia.


Armin arvostelut 13.6.2010, tuomari Alexey Schukin
Type: "exc refined boning long body muscular"
Head: "wedge flat planes could be a bit more distinctive"
Eyes: "green, bright color"
Ears: "med. large a bit flaring"
Coat: "could be shorter, silkier and lighter by overtone"
Condition: "Lovely large and well balanced calm lady."
Judgment: EX1 CAPIB

Kukan arvostelut 12.6.2010, tuomari Stephe Bruin
Type: "large girl elegant build"
Head: "well shaped ? ? muzzle / profile shaped"
Eyes: "green / exc shape / ?"
Ears: "well shaped / set"Coat: "lovely close-? coat lovely broken dots, clear pattern / exc contrast (cinnamonish chad?!)
Tail: "fine tail"
Condition: "Top! (my compliments!)"
Overall impression: "very pretty girl in lovely cond."
Judgment: EX1 CACIB IC

Kukan arvostelut 13.6.2010, tuomari Martti Peltonen
Type: "nicely athletic with ex boning, nice legs"
Head: "correctly modified oci-wedge, a bit flat top of head, ok profile, correct muzzle-part"
Eyes: "ex 'look'! nice eye size"
Ears: "ex size & base, well-set, could be a bit more tilted"
Coat: "super tight coat! ex colour & pattern"
Tail: "ex tail!"
Condition: "outstanding!"
Overall impression: "nice young female!"
Judgment: EX1 CAGCIB

maanantai 24. toukokuuta 2010

Kissojen kesäloma

Kissat saivat viettää viime viikon maalaislomaa emännän tutustuessa sairaalatyöhön Mikkelissä. Yhden ihmisen bussimatka kahden kissan kanssa sujui hyvin, kun lähtiessä ja tullessa mukana oli ylimääräinen käsipari auttamassa emännän tavaroitten kantamisessa. Armia taisi bussimatka vähän jännittää, koska se halusi matkustaa lattialla omassa kuljetuskopassaan. Konkaribussikissa Kukka sen sijaan oli välillä penkillä, välillä sylissä ja välillä Armin vieressä kopassa. Kukka herätti taas ihastusta emännän sylissä kiltisti istuessaan. Pelastipa Kukka kuulemma erään kanssamatkustajan päivänkin, kun se lipaisi silittämään tulleen naisen kättä.

Perillä Armi oli aluksi ihmeissään, kun tuttu paikka uunin pankolla ei ollutkaan ihanan lämmin vaan kalsean kylmä, aurinko kun oli lämmittänyt taloa niin paljon, ettei uunia tarvinnut enää lämmittää. Onneksi sisältä löytyi kuitenkin kasapäin muita lämpimiä nukkumapaikkoja. Sää oli melkein koko viikon ihanan aurinkoinen, joten ulkonakin kelpasi kissojen viilettää. Aluksi ulkoilu järjestettiin pääasiassa illalla, jotta suuremmilta yhteydenotoilta pistävien pörriäisten kanssa vältyttiin. Parin ensimmäisen päivän jälkeen kirsikka- ja omenapuut puhkesivat hienoon kukkaloistoon, jolloin kimalaiset siirtyivät ylös puihin ja kissatkin saivat ulkoilla myös aurinkoiseen aikaan. Siinä mielessä ajoitus oli loistava, että samoihin aikoihin ilmestyivät myös itikat, joten iltaisin ei tehnyt ihmistenkään mieli kovin paljon ulkona seisoskella.

Kissat näyttivät nauttivan täysin siemauksin vapauden hurmasta isolla, aidatulla pihalla. Pihalla otettiin villejä spurtteja, juostiin peräkkäin, yritettiin saalistaa lentäviä öttiäisiä, välillä kiivettiin vähän puihinkin. Toki kissat antoivat myös kiltisti kiinni, tulivat yleensä luokse kutsuttaessa ja kipittivät hirmuista vauhtia sisälle ulkoilun päätteeksi, kun vähän kolisutti ruokakuppeja. Joku hyöty siitäkin siis on, etteivät ne ole vielä oppineet saalistamaan kunnollisia myyrä- tai lintuvälipaloja.

tiistai 11. toukokuuta 2010

Kukka ja kimalainen

Männä viikolla kissat saivat uudet vänttiset eli kissanvaljaat, toisella kun oli ennestään vain kanilta perityt, vähän pienet valjaat ja toisen vanhat vänttiset kokoa S olivat jääneet pieniksi. Koska molemmat ovat melko siroja ja pitkäkroppaisia, uusien valjaitten koko on S/M eli rintaremmi kokoa M ja vatsaremmi S. Koko tuntuu olevan sopiva, ja toimituskin oli nopea. Sähköpostitilaus jätettiin tiistai-iltana ja perjantaina valjaat olivatkin jo postilaatikossa.

Vaikka emännän mielestä uudet valjaat ovat superhienot ja kivat, niitten menestys kissojen keskuudessa ei ole ollut päätähuimaava. Tänään Kukka yritti kaikin keinoin väistellä valjaita laittavan emännän käsiä, vaikka toki tulikin aina kutsuttaessa luokse, kiltti ja toimelias kun on. Kissojen mielestä parvekkeella nököttäminen on kyllä ihan jees, mutta kun pitää mennä maan tasalle avoimelle pihalle, se on ihan hirveenkauheenpelottavaa. Ehkä se on liikenteen meteli ja keväisen pihan avonaisuus, mikä hirvittää, maalla kun kissat ovat juoksennelleet aivan innoissaan ulkona aidatulla pihalla, kaukana liikenteestä. Niinpä valjastelu on meillä toistaiseksi sitä, että kun kissa kannetaan keskemmälle pihaa, sieltä juostaan äkkiä rapulle ja seistään sitten siinä silmät pyöreinä. Armi sentään uskaltaa vähän nuuhkia alakerran parvekkeitten alusia ja maistella heinänkorsia nurmikolla.

Kukalle sattui kaiken lisäksi tänään paha arviointivirhe, mikä ei ainakaan lisännyt innostusta ulkoiluun. Kun Kukka kannettiin keskelle pihaa, se ryntäsikin äkkiä eteenpäin, poispäin kotiovesta, mikä oli sille ihan tavatonta. Syy oli toki luonnollinen, mutta emännän mielestä karmaiseva: hurja metsästäjä oli äkännyt kivan pikku kimalaisen pörräävän heinikossa. Kömpelö otus oli helppo saada kiinni, ja siinä sitten kissa seisoskeli ihmeissään kimalainen etutassujen alla. Seisoskelua ei kestänyt kauan, vaan yhtäkkiä kuului pieni rääkäisy ja kissa säntäsi rapulle. Kimalainen oli tainnut kertoa, ettei se oikein arvostanut kissan leikkejä. Kukka taisi muistaa hyönteisen ikävän kohtelun ainakin hetken, sillä maassa kipittävä muurahainen sai sen vain katsomaan vipellystä kauempaa ja siirtymään syrjään, kun peto hiipi Kukkaa kohti.

Sisällä Kukan etutassu turposi melkoiseksi. Turvonnut leipälapio ei tuntunut kuitenkaan Kukkaa itseään haittaavan, sillä se hyppeli ikkunalaudoilla, kiipeili ja revitteli Armin kanssa kuten normaalistikin. Tassu ei aristanut kopelointia eikä kissalla näyttänyt olevan muita oireita. Emäntä kipaisi siis apteekissa ostamassa kyypakkauksen, antoi ohjeen mukaisesti puolikkaan tabletin kimalaisen uhrille ja jäi odottelemaan turvotuksen laskemista. Kukalle on onneksi helppo syöttää pillerit laittamalla ne päivän nappula-aterian joukkoon. Siinä samassa menee näköjään niin e-pilleri kuin hydrokortisonikin, kunhan joukossa vain on superherkkuja eli raksuja.

Mistähän kissat oppivat, mitä ei saa pyydystää ja mikä on vaaratonta? Mikseivät ne tyydy kunnon saaliisiin, kuten hiiriin ja lintuihin? Toivotaan, että tästä kesästä ei tule kovin pistiäispitoista, tai sitten pitää ulkoiluttaa kissoja vain silloin, kun aurinko ei paista. Lisäksi pitäisi keksiä, miten saisi opetettua kissat tykkäämään valjastelusta. Tavoitteena olisi päästä vielä joskus pienelle kävelylenkille valjaissa, mutta nähtäväksi jää, miten valjastelun kohteet tavoitteeseen reagoivat.

lauantai 1. toukokuuta 2010

perjantai 30. huhtikuuta 2010

Koiran turkin terveydeksi


On se kätevää, että kun syöttää kissoille ruotsalaisista valmistettua ruokaa, koiran turkki pysyy terveenä!

Kissat ovat todenneet, että Mjaun pateet ja palat hyytelössä ovat tosi hyviä ruokia muutenkin. Makuja on paljon ja kaikki hyviä, ruuissa ei ole turhia hiilareita tai sokereita ja pakkaus on omistajien kannalta mitä mainioin pahvitetra, jolloin ei tule metallijätettä. Aiemmin olemme tilanneet erittäin samankaltaisia, silmämääräisesti arvioiden jopa identtisiä ruotsalaisruokia merkkiä Bozita Zooplussalta, mutta Mjau-purkkeja pitäisi saada ihan Prismoistakin. Testiryhmä suosittelee.

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Superihana väri, mutta vähän keskenkasvuinen

Kukka osallistui viikonloppuna Messukeskuksessa RUROKin järjestämään PetExpo-kissanäyttelyyn. Messukeskuksessa oli samaan aikaan myös pienoismalleja ja radio-ohjattavia härpäkkeitä esittelevä ModelExpo sekä lapsimessut, joten väkeä paikalla riitti. Isännällekin oli kerrankin tekemistä koko näyttelyn ajaksi, kun ModelExpossa pääsi katselemaan rc-lennokkeja ja muita tekniikan ihmeitä.

Kukka otti näyttelyreissun rauhallisesti, väenpaljoudesta turhia stressaamatta. Pöydällä esiintyminen sujuu nykyään oikein mallikkaasti, mutta sylissä tuomarointia odotellessa pitää välillä vähän mouruta emännälle. Kukka sai kaksi sertiä Champion-luokassa, joten kotimaan näyttelyt on toistaiseksi kierretty. Seuraavaksi Kukan ohjelmassa onkin näyttely Latvian Cesiksessä kesäkuussa. Jospa se ehtisi siihen mennessä vähän kasvaakin.

Tuomarit pitivät jälleen Kukasta, mutta vähän keskenkasvuinenhan se vielä on, etenkin pään pitäisi vielä kehittyä. Lauantaina Kukka oli tuomarin mielestä väriryhmänsä parhaan värinen ja kontrastinen, ja sunnuntainakin tuli kovasti kehuja väristä. Islannin tuhka oli vaikuttanut kissanäyttelyn tuomareihinkin, joten meillä oli sunnuntaina sama tuomari kuin Turussa kuukausi aiemmin. Se harmitti vähän siinä mielessä, että olisi ollut kiva kuulla välillä jonkun muunkin tuomarin arvostelut. Miinusta järjestäjille tuli myös ruusukkeiden koosta, ne kun olivat ihan säälittävän pienet. ;)

Pekka Savolainen otti kuvan Kukasta lauantailta (http://pekkasavolainen.galleria.fi/kuvat/). Ilme on aika jännä. Ei taida emäntä arvatakaan, miten se kissa ilveilee silloin kun emäntä ei huomaa...


Lauantain 24.4. arvostelut, tuomari Arja Martikainen:
Tyyppi: "Hyvät mittasuhteet, hieman pyöreä :), ex lihaksisto, ex rintakehä"
Pää: "naisellinen, hieman litteä otsa, vahva leveä nenä, kuono-osa kohtuullinen"
Silmät: "hyvä koko ja muoto, kaunis väri"
Korvat: "ex muoto, koko ja sijainti"
Turkki: "SUPER kaunis väri, ex kuvio, ex laatu"
Häntä: "ex muoto, pituus hyvä"
Kunto: "ex"
Yleisvaikutelma: "kaunis nuori naaras"
Arvostelutulos: EX1 CACIB

Sunnuntain 25.4. arvostelut, tuomari Carin Sahlberg:
Tyyppi: elegantti naaras, silti lihaksia ja erinom luusto"
Pää: "kiilan muoto, hieman suora profiili, hyvä leuka ja kuono-osa"
Silmät: "erinom muoto, hyvä väri"
Korvat: "erinom muoto, hieman korkealla"
Turkki: "erittäin lyhyt, vartalonmyötäinen, erinom kuviot ja kontrasti, lämmin pohjaväri"
Häntä: "erinom muoto & pituus"
Kunto: "erinom"
Yleisvaikutelma: "kaunis nuori naaras"
Arvostelutulos: EX1 CACIB

torstai 22. huhtikuuta 2010

Armin linkkivinkki

Ihmisväki on töllötellyt viime päivinä nettikamerasta virolaista amurinleopardin pentuetta. Eilen illalla myös Armi innostui kissapetojen seurailusta. Pieni pantterimme istui pöydällä tietokoneen edessä pitkän aikaa, tuijotteli isompien lajitoveriensa perhe-elämää ja yrittipä vähän läpsäistäkin näyttöä tassullaan. Oma minileopardimme sai kuulla pantterilta närkästynyttä sähinää yrittäessään mukaan katselutuokioon. Ehkä Armia vähän hämmensi, että mistä noita täpläturkkeja oikein tulee.

Emoa ja pentuja voi ihailla täällä: http://www.interactivezoo.eu/pesa.html

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Rahan menoa ja ulkoilua

Loppuviikosta tuli postissa kissojen rabiesvasta-ainetestien tulokset. Onneksi molemmilla vasta-aineita oli riittävästi, sillä yhden kissan näytteen analyysi maksoi 81,48 euroa plus eläinlääkärikulut. Kunhan Kukka toukokuussa saa uusintarokotteet, kissoille tehdään passit ja niillä saa sitten matkustella jopa rabiesvapaassa Ruotsissa, kunhan muistaa pitää rokotteet voimassa.

Kissojen aiheuttamat kulut kasvoivat myös kahdella syvällä lautasella, kun Armi päätti laittaa hellan levyn päälle ja siinä olleet puurolautaset pamahtivat rikki. Liedessä on kyllä lapsilukko, mutta se ei toimi tietenkään silloin, kun toisella levyllä on puuro kypsymässä. Muutenkin kissat tuntuvat saavan lapsilukon helpostikin pois päältä, jos sattuvat vahingossa sillä nappulalla pitempään seisomaan. Kissat lienevät lapsilukkoasioissa osaavampia kuin lapset ja monet aikuiset. :)


Kukka kävi emäntänsä kanssa bussilla Mikkelissä viikonloppuna. Lauantaina aamupäivällä oli mukavan lämmin auringonpaiste, ja Kukka pääsi pihalle pyydystämään ötököitä. Sunnuntaina satoi räntää ja oli tuulista, mutta pikkukissa halusi silti lähteä emännän kanssa kävelylle. Se käveli pellolla ja tutustui pihapiiriin ja varastorakennuksiin kuin koira: juoksi emännän perässä minne tämä menikin, tuli luokse kutsuttaessa ja lisäksi piti koko ajan kontaktia vinkumalla. Ei ehkä kovin tehokasta myyränpyyntiä ajatellen, mutta ehkä luonto opettaa senkin homman jossain vaiheessa. Valjaissa Kukka ei suostu edelleenkään liikkumaan, mutta ilman valjaita sitä on mukava ulkoiluttaa maalla, kun ei tarvitse pelätä autoja tai muita vaaroja. Helsingissä täytyy olla enemmän sisätiloissa tai pelkästään parvekkeella, ellei valjastelu ala jossain vaiheessa sujua vähän paremmin.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Valjaskausi avattu

Kevään lämpimät säät ovat sulattaneet pihamme nopeasti, joten tänään päästiin kevään ensimmäiselle valjasulkoilulle. Armin kanilta perimät valjaat ovat jääneet talven aikana melkein pieniksi, joten molemmat saivat käydä ulkona erikseen Kukan hienoissa nahkavaljaissa.

Kukka toimi kuten viime syksynä, eli lähinnä seisoi paikoillaan. Ellemme olisi ulkoilleet maalla pääsiäisenä ilman valjaita, voisi kuvitella, etteivät kissamme osaa ulkona juostakaan. Mutta ei, valjaista liikkumattomuudessa on selkeästi kyse. Osittain ehkä myös ohi ajavista autoista ja liikenteen metelistä, joita ei maalla ole. Kukka malttoi kuitenkin olla ulkona maisemia katselemassa vartin ennen kuin sai liikuttua noin 5 metrin matkan ovelle. Toki se sai vähän katsella tiluksia sylistäkin, kun ei vapaaehtoisesti itse kävellyt.


Armi ulkoili pihalla viime kesänä useastikin, mutta nyt, monen kuukauden tauon jälkeen, sitä vähän hirvitti. Armilla oli hieno maataviistävä tyyli, mutta se sentään käveli jonkin verran edestakaisin. Sille riitti viiden minuutin ulkoilu, mutta alku sekin. Ostoslistalle pitää laittaa toiset valjaat ja askartelulistalle toinen talutusremmi.

Kuvat on otettu maalta pääsiäisenä, niissä molemmat näyttävät reippaammilta ja innokkaimmilta kuin tänään pihalla.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Kukka 1 vuotta

Kissojen juhlaviikonloppu jatkuu, sillä pikku-Kukalla on tänään 1-vuotissynttärit. Synttärisankarin aamupäivään on kuulunut pari linturetkeä parvekkeelle, lasersäteen ja keinokärpäsen metsästystä sekä runsaasti rapsuttelua. Iltaruuaksi kissoille on luvassa vähän raakaa naudan paistia. Koska kissat eivät juhlapäiviään itse tajua, omistajien rankka velvollisuus lienee hoitaa perinteinen synttäriohjelma eli kakun syönti.

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Vuosi Armia

Vuosi sitten oli pitkäperjantai, joten ihana Arminkainen on ollut meillä tänään vuoden. Eipä etukäteen arvattu, miten mukavia ja seurallisia kissat ovat! Nytkin harmaa kaunottaremme makoilee sylissä, purisee ja pesee turkkiaan, välillä emäntääkin lipaisten.

Päivisin on kiva katsella pihan menoa ikkunasta. Tosin pientä miinusta Armilta on tullut viime aikojen säästä. Ikkunalaudalla ei ole pahemmin päässyt kylpemään auringon kuumuudessa, joten aamuisin on pitänyt edelleen ryömiä ihmisten peiton alle lämmittelemään. Parveke on ollut yleisesti ottaen jo kuiva, mutta vanhasta muistista kissat ravistelevat edelleen käpälöitään hauskasti jo puoli metriä ennen parvekkeen kynnystä. Vielä kun lumet sulaisivat pihasta, päästäisiin pitkästä aikaa kokeilemaan valjastelua.

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Pääsiäislomailua

Kissat pääsivät pääsiäisenä ulkoilun makuun maalla. Sää oli plussan puolella eli riittävän lämmin, ja lumikin oli paikoitellen sopivasti sulanut. Vähäinen vesisade ei haitannut liikaa, kun muisti pysytellä rappujen tai räystäitten alla. Pikku kuraisuus ei ollut riittävä este, kun jalkoja muisti välillä ravistella kuivaksi. Linnut pysyttelivät harmillisesti lumialueiden takana, joten toistaiseksi piti tyytyä vain katselemaan pienten paistien lentoa.


Virpomisvitsat olivat niin kiinnostavia, että Armi onnistui kaatamaan painavan maljakon, jossa niitä pidettiin. Seuraavana iltana Kukka puolestaan oppi avaamaan vaatehuoneen oven, jotta pääsi uusiin höyhenleluihin käsiksi. Kukka onnistui irrottamaan kolmen höyhenen nipun vitsasta, ja kylläpä se näyttikin tyytyväiseltä niitä kanniskellessaan. Ensi vuonna täytynee olla kotona palmusunnuntaina ja toivottaa kissanlelujen tuojat tervetulleiksi meille kotiinkin.

Topi sai välillä Kukalta kynttä ja katsoikin viisaammaksi vähän karttaa kirjavaa pienpetoa. Armin kanssa ongelmia ei synny, kun kumpikaan ei vaikuta olevan toisesta kiinnostunut. Armi on vihdoin oppinut ottamaan rennosti myös alakerrassa, jossa se uskaltaa nykyään nukkua muuallakin kuin uunin pankolla. Ulkoilun lisäksi parasta maalla lienee se, että siellä on kunnolla tilaa revittää. Ennen matot ravasi kasaan Topi, nykyään sen tekee Kukka.

Sunnuntaina kissat pääsivät tutustumaan emännän veljen perheen uuteen tulokkaaseen, pikkuiseen Vilma-burmaan. Kukkaa kaveri kiinnosti kovasti, mutta sen verran omituisesti se äänteli ja sähisi, ettei sen kanssa vielä uskaltanut leikkiä. Armia sen sijaan ei olisi voinut vieras kissa vähempää kiinnostaa, pikku tirriäinen kun ei - ainakaan vielä - päässyt Armin pankolle kiipeämään.

torstai 1. huhtikuuta 2010

Verinäytteitä kissoista ja vähän ihmisestäkin

Eilen kävimme kissojen kanssa lääkärissä ottamassa rabiesvasta-ainetestit ja rokotuttamassa Armin. Armi oli vuorossa ensimmäisenä ja käyttäytyi verinäytteenotossa oikein hienosti, samoin piikityksessä, mitä nyt vähän sanoi lopussa mour. Kukka seuraili toimenpidettä sylissä ihan kiltisti, mutta kun sen vuoro tuli, eläinlääkäri totesi, että se näyttää siltä, että toimenpide ei ole ihan yhtä helppo kuin Armin kanssa. Oikeassa eläinlääkäri olikin. Kun Kukka tajusi, mitä sille yritettiin tehdä, se päästi kunnon "mulle tehdään vääryyttä"-mouruamisensa, yritti väkisin vetää käpälää pois ja siinä sivussa takakynnet saivat isännästäkin pienen verinäytteen. Kissaltakin näyte kuitenkin saatiin eikä Kukka näyttänyt toimenpiteen jälkeen sitä enää pahalla muistelevan. Lienee totta, että ocicatit ovat eläinlääkärissä melko hankalia, vaikka Kukka onkin muuten aina ollut superkiltti. Nyt toivomme, että vasta-aineita olisi molemmilla riittävästi, ettei hommaa tarvitsisi uusia ja saisimme paperit kuntoon, jos vaikka kesällä matkaamme Ruotsiin. Jos vasta-ainetasot ovat riittävät, testiä ei tarvitse uusia, kunhan pitää rabiesrokotuksen voimassa.


Armilla on pitkäperjantaina meillä asumisen vuosipäivä. Vietämme pääsiäistä maalla, joten kissoilla riittänee puuhaa ja omistajilla lepoa. Toivottavasti vintin kärpäset ovat jo vähän heräilleet, jotta pikku metsästäjät pääsisivät töihin.

keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Näyttelymatkalla Turussa


Viime viikonloppuna tutustuimme Turun uppoavaan siltaan ja kävimme palmusunnuntain kunniaksi katselemassa kissoja ilman noitia. Kukka oli mukanamme TUROKin näyttelyssä sunnuntaina ja valmistui Championiksi. Kukan kanssa oli oikein mukavaa olla näyttelyreissulla, sillä se käyttäytyi kuin pieni enkeli. Pöydällä Kukka pysyi ilman, että sitä olisi tarvinnut koko ajan pitää kiinni, tuomari sai räplätä miten paljon tahtoi, kuten aina, ja oman esiintymisensä jälkeen neitokainen lepäili rauhallisena ja tyytyväisenä omistajiensa sylissä katsomossa. Mahtoi pikkuista väsyttää lauantain automatka, kyläilyreissu ja hotelliyö. Tuomari (Carin Sahlberg Suomesta) tykkäsi kovasti Kukasta, vaikkei se vielä ihan täysin aikuiseksi kehittynyt olekaan.

Tässä Kukan arvostelut:
Tyyppi: "elegantti naaras, erinom. luusto ja lihaskunto"
Pää: "kiilan muoto, pehmeä profiili, hyvä leuka, erinom. kuono-osa"
Silmät: "erinom. soikeat, erinom. ilme, hyvä väri"
Korvat: "erinom. muoto ja sijainti"
Turkki: "lyhyt, vartalon myöteinen, kiiltävä, sopivasti aluskarvaa, erinom. kuviot ja kontrasti, erinom. lämmin pohjaväri"
Häntä: "erinom. muoto ja pituus"
Kunto: "erinom."
Yleisvaikutelma: "naisellinen, rauhallinen ja kiltti"
Arvostelutulos: CAC CH

perjantai 26. maaliskuuta 2010

Laatikkoharmeja ja -leikkejä


Tällä viikolla kokeilimme pihan hiekottamista kissanhiekalla. Syynä oli Zooplussan paketti, joka oli niin rähjääntynyt tänne tullessaan, että yksi hiekkasäkki oli rikki ja vuoti pitkin matkaa ja osa ruokapurkeista oli ihan lytyssä. Toivottavasti ensi kerralla pakkaavat Saksassa tavarat vähän vahvempaan laatikkoon tai edes niin, etteivät ruokapurkit pääse hyppimään, murjomaan ja murjoutumaan.

Vaikka Zooplussan pahvilaatikosta ei tällä kertaa ollut leikkikaluksi, on se hyvä, että talosta löytyi muitakin välineitä laatikkoleikkeihin.


torstai 11. maaliskuuta 2010

Armin näyttelyarvostelu POH-KIS 7.3.2010

Tuomari Glenn Sjöbom Ruotsista arvosteli Armin näin:

Tyyppi: "Ex female with lovely body"
Pää: "Ex head with nice look."
Silmät: "Ex!!"
Korvat: "Ex!!"
Turkki: "Short, nice flushy quality, a bit dark"
Häntä: "Ex ? type."
Kunto: "Ex"
Yleisvaikutelma: "Nice and cool ? !"
Arvostelutulos: EX1 CAP PR NOM

Kuvassa Armi assistentin hellässä huomassa paneelissa.

Kukan näyttelyarvostelut POH-KIS 6.-7.3.2010

Lauantaina tuomarina oli Anne Paloluoma Sundholm, joka kirjoitti arvosteluseteliin näin:

Tyyppi: "Young lady developing very nicely, proportional body!!"
Pää: "Face of a teenager. Ex in modified wedge + muzzle."
Silmät: "So alert expression in ex eyes. Colour under development."
Korvat: "Ex ears far size at setting."
Turkki: "Short coat. Warm body tone + well definied pattern. Beautiful coat."
Häntä: "Moderately long with taper."
Kunto: "Super (ja sydän)"
Yleisvaikutelma: "Promising."
Arvostelutulos: EX1 CAC
Sunnuntaina tuomarina oli Sirpa Lindelöf Ruotsista:

Tyyppi: "elegant, nice muscles"
Pää: "Very nice profile and chin, ex muzzle"
Silmät: "very nice shape and size"
Korvat: "ex shape, nice setting"
Turkki: "ex texture, ex colours, ex pattern and contrast"
Häntä: "excellent"
Kunto: "excellent"
Yleisvaikutelma: "nice, friendly girl"
Arvostelutulos: EX1 CAC

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Näyttelymatkalla Seinäjoella


Kävimme maaliskuun ekana viikonloppuna sukulointi- ja näyttelymatkalla Pohjanmaalla. Kissat näyttivät jo tuntevan Ilmajoen majapaikan, ainakin ne heti automatkan jälkeen osasivat mennä maukumaan siihen nurkkaan, jossa niitä edelliskerralla ruokittiin.

Kukka esiintyi näyttelyssä molempina päivinä ja sai ensimmäiset sertinsä avoimessa luokassa. Suklaatäplikkäitten ocicatien taso oli jälleen kova. Lauantaina tuomari kehui Kukan turkkia ja väriä parhaaksi kilpakumppaneihinsa verrattuna, mutta nuori kissaneito ei ole vielä ihan täysin kehittynyt, joten jäimme värin parhaan aikuisen naaraan valinnassa sijalle kaksi. Ei ollenkaan huono saavutus, kun mukana oli neljä kaunista ja rutkasti näyttelymenestystä hankkinutta konkaria. Sunnuntaina Kukkaa jo hieman pänni ainainen esittely ja se vähän kitisi ja venkoili sylissä, mutta selvisimme kuitenkin arvosteluista hyvin. Myöhemmin päivällä se taas istui kiltisti sylissä katsomossa kun seurasimme muita arvosteluja.

Armin oli tarkoitus osallistua viimeiseen näyttelyynsä sunnuntaina. Armi käyttäytyi oikein mallikkaasti arvosteluissa, vaikka vähän jännittikin (mutta niin jännitti emäntäkin). Armi sai kolmannen sertinsä kastraattiluokassa ja valmistui näin Premieriksi. Tuomari tykkäsi kovasti Armin vartalosta ja mantelinmuotoisista silmistä. Emännän ei siis tarvinne olla huolissaan kissan painosta, vaikka massaa onkin leikkauksen jälkeen tullut vähän lisää. Miinusta tuomarilta tuli värin tummuudesta. Varsinainen yllätys tuli hieman myöhemmin, sillä tuomari valitsi Armin parhaaksi arvostelemakseen kastraattinaaraaksi. Näin ollen näimme ensimmäisen kerran oman kissamme paneelissa, ja sekös oli hienoa! Armi yritti vähän protestoida minulle, kun tp-arvostelu kesti niin pitkään, mutta syötyään ja levättyään se käyttäytyi taas erinomaisesti paneelissa eikä sähissyt yhdellekään tuomarille.

Armin näyttelymenestys kastraattiluokissa on ollut noususuuntainen. Ensin Kuopiossa tuli tulos EX2, sitten Helsingistä EX1 ja CAP, Laihialta EX1 ja CAP ja mukanaolo tp-valinnassa ja nyt Seinäjoelta EX1, CAP ja NOM. Ainakaan toistaiseksi Armille ei ole suunniteltu enempää näyttelyreissuja, koska seuraavaa titteliä varten pitäisi jo käydä ulkomailla. Kukka sen sijaan näyttäytyy seuraavan kerran Turussa 28.3. ja Helsingissä Messukeskuksessa 24.-25.4.