maanantai 28. joulukuuta 2009

Armi 1 vuotta

Armas Armimme täytti tänään vuoden. Kissat ovat viettäneet juhlapäivää lähinnä lepäillen, sillä palasimme myöhään sunnuntaina joululomareissulta. Kotiinkaan ei ehtine kyllästyä, sillä palaamme vielä uutena vuotena Mikkeliin pikkulomalle.

Armi löysi jouluna maalta uuden lempipaikkansa, lämpimän uunin pankon. Korkealla, kuuma ja koiraton, mikä olisikaan Armista mukavampaa. Sinne se kipitti useana iltana loikoilemaan. Tapaninpäivänä himo uunin päälle oli niin kova, että Armi opetteli näppäränä tyttönä avaamaan makuuhuoneemme oven, kun kivityöläiskissa oli riistetty uunilta makkariin nukkumaan.



Kissat käyttäytyivät oikein mallikkaasti jouluna. Joulukuusessa roikkuminen ei olisi voinut niitä vähempää kiinnostaa, vaikka aluksi sitä vähän pelkäsimmekin ja jätimme lasipallot ripustamatta. Vaikka Kukka leikkii innoissaan lahjanaruilla lahjojen paketointivaiheessa, myös paketit saivat yllätykseksemme olla rauhassa pikku kynsiltä. Toisin oli hedelmäkakun laita. Kukka onnistui ensimmäisenä iltana puremaan reiän kakkupalojen päällä olleeseen muovipussiin ja toisena iltana siirtämään kakkulautasen päällä olleen kannen syrjään, kun kakku niin himotti. Onneksi puuha ei ollut ihan äänetöntä, joten pikku ruokavaras ei ehtinyt tehdä isoa tuhoa.

Armi ja Topi tulevat jo oikein hyvin toimeen keskenään. Armi osaa väistää koiraa erittäin taidokkaasti ja kekseliäästi, joten ne eivät juurikaan pääse lähietäisyydelle. Sen sijaan Kukka onnistuu välillä ajamaan itsensä lattialla nurkkaan ilman pakotietä. Silloin pikku täpläkissasta lähtee hyvin erikoisia lentokoneen kiihdytysääniä, kun se murisee ja sähisee koiralle. Kun Kukka on korkeammalla, esimerkiksi pöydällä, ja tuntee olevansa turvassa, se tyytyy katselemaan koiraa vähemmän pelokkaana. Kukka siristelee Topille silmiään ja Topi heiluttaa Kukalle häntäänsä, mutta yhteinen kieli ei tunnu olevan hallussa. Harmi, koska molemmat varmaan leikkisivät mielellään jahtausleikkejä, kunhan vain oppisivat ymmärtämään toisiaan.

tiistai 22. joulukuuta 2009

Hyvää joulua!


Keskiviikkoiltana lähdemme töitten jälkeen joulun pyhiksi Mikkeliin. Toivottavasti joulukuusi pysyy pystyssä ja lahjanarut pakettien päällä tarpeeksi pitkään. Hyvää joulun aikaa kaikille kissojen ystäville!

maanantai 21. joulukuuta 2009

Näyttelykuvia Kukasta


Valokuvaaja Heikki Siltala otti myös Kukasta kuvia Kuopion näyttelyssä. Yllä oleva kuva on Siltalan ottama. Lisää kuvia voi käydä katsomassa galleriasta: http://www.heikkisiltala.com/galleries/20091115kuopio/ (Kukka kuvissa nro 121-125 ja 158).

Näyttelyarvostelut POH-KIS 13.12.

Armi, tuomari Lena Chapman (joka käsitteli kissoja mukavan lempeästi ja jolla oli kaiken lisäksi ihanan selkeä käsiala!):

Tyyppi: "Typical teenaged girl"
Pää: "promising skull + wedge, good profile, ex chin"
Silmät: "ex set, colour still developing"
Korvat: "ex set, ex shape"
Turkki: "ex promising in colour + silversheen"
Häntä: "ex"
Kunto: "ex cond."
Yleisvaikutelma: "ex temp."
Arvostelutulos: CAP

Kukka, tuomari Vesna Riznar-Resetic (kyllä, sama kuin 2 viikkoa sitten Kuopiossa ja ei, käsialasta ei vieläkään meinaa saada selvää):

Tyyppi: "body ex developed teenagers musculs, ex ????, musculs strong legs"
Pää: "? wedge shape, well in profil, ex developed ??, chin could be stronger"
Silmät: "ex size shape set"
Korvat: "ex size shape set"
Turkki: "ex quality, fine silky ?, well ? and well contrast"
Häntä: "ex body ex shape"
Kunto: "ex"
Yleisvaikutelma: "sweet girl"
Arvostelutulos: EX1

Pohjanmaan kautta


Kävimme joulukuun puolivälissä kyläilemässä Pohjanmaalla kissojen kanssa. Kyläilimme isännän isovanhempien luona, tapasimme seuduilla asuvat enot perheineen, vaihdoimme autoon uudet talvirenkaat ja kävimme vielä kissanäyttelyssäkin. Tehokas ja mukava viikonloppu. Kuvassa juuri pesty Armi viimeistelee turkkiaan perjantaina ennen matkaa.

Armi käyttäytyy automatkoilla jo varsin mallikkaasti. Joskus Armin kopasta kuuluu hiljaisehko mau, muuten se vaikuttaa automatkalla nukkuvan rauhallisesti. Sen sijaan Kukka ei ole vielä täysin oppinut hyviä matkustustapoja, vaan sillä on tapana mouruta jonkin verran etenkin alkumatkasta, autoilu kun on niiiin tylsää. Sen sijaan perillä vieraissa paikoissa Kukka on heti kuin kotonaan: hyppelee ja tutkii joka paikan ja tervehtii kaikki ihmiset reippaasti. Armi on tässä suhteessa enemmän aito kissa, sillä se suhtautuu uusiin ihmisiin vähän varovaisemmin. Uudet paikat eivät sillekään liene kovin stressaavia, kunhan omat ihmiset ovat mukana.

Lucian päivän kissat lusivat näyttelyhäkeissään. Kukalla oli tällä kertaa luokassaan kaksi kovatasoista kilpasisarta. Toisella niistä oli parempi pää ja toisella täplät, mutta Kukka ylsi kuitenkin hienosti luokkansa ensimmäiseksi parhaalla vartalollaan. Armi sai ilman kilpailua toisen sertinsä ja jäi värin parhaan valinnassa kakkoseksi. Vasta tuomarin parhaan kastraattinaaraan valinnassa tuomari huomasi Armin jalan karvattoman kohdan, joten kilpailu tyssäsi siihen. Ei se kuitenkaan meitä yhtään haitannut, sillä Armi on parantanut tuloksiaan kastraattiluokissa joka kerta. Tällä kertaa Armi myös käyttäytyi erittäin mallikkaasti, mitä nyt vähän jännityksestä tärisi. Armille tuntuu sopivan pitemmät näyttelymatkat sukulaisvierailuineen, tai sitten sillä oli vaan erityisen ikävä murinapäivä Helsingin näyttelyssä marraskuun lopussa.

Alkuvuoden olemme näyttelytauolla, koska Jyväskylässä meillä ei ole sukulaisia ja meillä on muuta menoa tammikuun Helsingin näyttelyn aikaan. Näillä näkymin seuraavan kerran osallistumme näyttelyyn Seinäjoella maaliskuun alussa. Pääsemme siinä samalla taas sukuloimaan mumman ja paapan luona, saivathan hyväkäytöksiset kisut uuden kyläilykutsun. Kukka on saanut joka näyttelyn jälkeen kiiman, joten on ihan kiva, jos se pitää näyttelytauon lisäksi myös kiimataukoa.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Armi potilaana

Armi sairastui viime viikolla mystiseen tautiin, joka vei kissatytön ruokahalun moneksi päiväksi. Armi saattoi kyllä juosta kupille kun ruokia annettiin, mutta mikään märkäruoka sille ei kelvannut, ei edes suosikit. Raksuja se söi vähän, mutta niitä emme uskaltaneet paljon antaa, koska vesikään ei tytölle kelvannut. Vitamiinipillerin saimme sentään päivittäin annettua. Armi jaksoi vielä leikkiä jonkin verran, vaikkei ruoka kelvannutkaan, mutta se alkoi kyhjöttää lattialla pallomaisessa, istuvassa asennossa eikä sylissäkään juuri kehrännyt eikä rentoutunut retkottamaan kuten yleensä, tosin syliin se hakeutui entistä enemmän.

Koska kissat eivät kestä syömättömyyttä montaa päivää, perjantaina Armi kävi lääkärissä. Lääkäri antoi nesteytystä, tutki veriarvot ja tunnusteli vatsan, mutta mitään ei kuitenkaan löytynyt. Armi sai mukaansa tehoruokaa ja pahoinvointilääkettä. Alkuun tehoruokaa piti syöttää ruiskulla, mutta lauantaina se meni alas jo vapaaehtoisesti. Sunnuntaina Armille maistui jo tavallinenkin märkäruoka, joten totesimme kissan terveeksi. Armin etujalasta ajettiin pieni määrä karvaa pois kanyyliä varten, joten ihan parhaimmillaan neidon karva ei liene näyttelyssä ensi viikonloppuna, mutta toivottavasti kalju kohta ei tuomaria häiritse. Tärkeintä ja parasta on, että molemmat kissat ovat nyt terveitä ja virkeitä.

Kukka on ollut taas kiimassa, kuten aiemminkin näyttelyiden jälkeen, joten ääntä meillä on riittänyt, vaikka toinen kissa olikin joitakin päiviä normaalia rauhallisempi. Toivottavasti naapurit eivät ole kovin paljon häiriintyneet Kukan vienosta karjunnasta. Harkitsemme tytön laittamista joksikin aikaa pillereille, jos kiimat tulevat jatkuvasti parin viikon välein. Onneksi Kukan kiimailu kuitenkin rajoittuu ajoittaiseen mouruamiseen ja lattialla kieriskelyyn eikä se ole (ainakaan vielä) pissinyt muualle kuin hiekkalaatikkoon.

tiistai 1. joulukuuta 2009

Armin uusi pesä

Kukka sai lauantaina näyttelystä uuden päältä avattavan kuljetusboksin, jotta autoreissuilla olisi kivempaa, kun kissaa voi välillä silitellä luukusta matkan aikana. Myös näyttelyissä kissa on sellaisesta helpompi kaivaa pois. Armi päätti kuitenkin lauantai-iltana, että boksi on tosi kiva nukkumapaikka, ja siitä asti Armi on nukkunut päivisin aika paljon kopissa, oli se sitten lattialla tai toisen boksin päällä hankalammassa paikassa. Sunnuntaiaamunakin ennen näyttelyä Armi meni valmiiksi koppaan, jossa se sitten näyttelyynkin kannettiin. Kukka saa tyytyä Armin vanhaan kuljetusboksiin, joka sekin on kyllä oikein toimiva peli kattoluukkuineen. Meillä on nyt siis yksi ylimääräinen isohko (Atlas 30) kuljetusboksi, josta mielellämme luovumme, jos joku sellaista tarvitsee.

Armi tykkää muutenkin vähän oudoista nukkumapaikoista, vai mitä sanotte kesällä otetusta kuvasta meidän vessasta: