Terviseid Tallinnast: NOM NOM NOM!

Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna pakattiin kärryihin Kukka ja Elli ja matkattiin Tallinnaan kissanäyttelyyn. Kukkahan sai Rurokista viidennen kotimaisen sertinsä, eli sen taival suomalaisissa näyttelyissä oli käyty ennen ulkomaisia sertejä, ja Ellikin lähti jo metsästämään ulkomaisia sertejä mahdollista seuraavaa titteliä silmälläpitäen.

Matkustimme tällä kertaa omatoimisesti Linda Linella lahden yli ja yövyimme keskustan ulkopuolella puutarhamaisella pientaloalueella Valge Villa -hostellissa. Ratkaisu oli toimiva, sillä hotelli sijaitsi kivalla alueella, vaikka olikin vaatimaton. Hotellilta oli lyhyt kävelymatka edulliseen ja maukkaaseen gruusialaiseen ravintolaan sekä supermarketiin. Näyttelypaikallekin oli alle kolme kilometriä, joka taittui helposti taksilla paitsi lauantaina näyttelyn jälkeen, kun hyvän ilman kunniaksi turvauduimme jalkapatikkaan.

Kukka Fabio Brambillan arvioitavana. Kuva: Tess.

Lauantaina Kukka oli tuomaroitavana italialaisella Fabio Brambillalla. Tuomarin yleisimmin käyttämä sana arvostelun aikana oli ehdottomasti "lovely". Kukassa oli ihanaa kaikki (ja oikeassahan tuomari tietysti oli). Turkki, kroppa, ilme, lihakset, luonne, yhtä ihanuutta koko kissa! Kukka sai hienosti sertinsä ja valmistui International Premioriksi. Kukka peittosi myös kaksi kaunista kilpasiskoaan ja oli lauantaina tuomarin paras kastraattinaaras. Paneelissa näyttelyistä tuttu korat peittosi Kukan ja muittenkin kissojen ihanuuden, mutta mitäpä siitä, oli hienoa, että Kukka pääsi paneeliin esittäytymään. Ellin tuomari lauantaina oli Mira Fonsen Suomesta. Elli oli tuttuun tapaansa äänekkäällä tuulella, mutta oikein kiltisti antoi tuomarin ja tuomarioppilaan kopeloida ja tutkailla itseään. Ellin lila väri ja kontrasti sekä ilme saivat kovasti kehuja, mutta tiukassa tp-kisassa vei voiton lopulta kaunis burmilla.

Kukka paneelissa. Ei ihmekään, että kuvassa näkyvä tuomarioppilas tykkäsi kovasti Kukasta, kun katsoo oppilaan jakkua... Kuva: Tess.

Sunnuntaina oli Kukan vuoro olla Mira Fonsenilla. Tuomari kysyi heti, oliko kissa eilisen lilan kissan sukulainen, eli ilmeisesti Elli oli tehnyt hyvän vaikutelman. Kukkaa kehuttiin taas vuolaasti, etenkin sen upeaa show-kuntoa. Tuomarioppilas taisi ihastua kovasti Kukkaan, eikä ihme, sillä mammakissa lötkötti tyytyväisenä tuomarioppilaan sylissä selällään, kun varsinainen tuomari kirjoitti arvosteluja. Tuomarilla oli kolme muutakin kastraattinaarasta, mutta tp-valinta osui taas nappiin eli Kukkaan. Paneelissa korat vei taas kaikilla äänillä voiton, mutta Kukka edusti rotuaan hienosti.

Elli Maija Markelinin osaavissa käsissä. Kiitos, Maija! Kuva: Tess.

Ellin tuomari oli sunnuntaina Martti Peltonen Ruotsista. Peltosella oli myös tuomarioppilas, ja arvostelua oli erityisen mielenkiintoista seurata, kun tuomari kertoi perusteellisesti kissaroiduista oppilaalle. Siinä oppi omastakin rodusta uutta. Erityisen hyvä oli ocicatin turkin kuvaus. Peltosen mukaan ocin turkin pitäisi olla kuin uimapuku, yhtä vartalonmyötäinen ja kiiltävä. Tuomari kehui kovasti Ellin täpliä, ne ovat juuri oikean muotoiset ja kokoiset, ja kontrastikin on lilaksi edustava. Lopulta Ellin uikkari olikin niin hieno, että pikku tyttösemme valittiin viiden aikuisen naaraan joukosta tuomarin parhaaksi. Molemmat tytöt paneelissa, mahtavaa! Ellin paneeli meitä ihmisiä vähän jännitti, neitonen kun ei aina suhtaudu kaikkein suopeimmin siihen, että vieraille kissoille haiseva vieras ihminen ottaa sen pois häkistä muitten käpälöitäväksi, mutta paneeli meni oikein hienosti. Kiitos Markelinin Maijalle, joka esitteli Ellin upeasti paneelissa! Tällä kertaa jäätiin ilman ääniä burmillan voittaessa, mutta parasta oli nähdä Elli mukana parhaiden kissojen joukossa. Olipa taas onnistunut näyttelyreissu!