torstai 26. heinäkuuta 2012

Naamiaishuveja kissanäyttelyssä


Kävimme heinäkuun puolivälissä ihmettelemässä amerikkalaisen kissajärjestön CFA:n suomalaisen jäsenjärjestön CFF:n näyttelyä Helsingin Vuosaaressa. Kukan kanssa toki kokeilimme touhua jo kertaalleen kaksi vuotta sitten. Nyt Kukan lisäksi mittelöihin osallistui pikkuinen Maisa. CFA:ssa eri luokissa ovat nuoret 4-8 kk ikäiset, leikatut, leikkaamattomat sekä kotikissat. Lyhyt- ja pitkäkarvaiset sekä urokset ja naaraat kilpailevat siis kaikki keskenään samassa luokassa. Poikkeuksena leikkaamattomille aikuisille oli tässä näyttelyssä kaksi erillistä lyhytkarvojen ja pitkäkarvojen kehää sekä kuusi yhteistä kaikenkarvaisten aikuisten kehää. Pennuille, kastraateille ja kotikissoille oli kahdeksan kehää, neljä kumpanakin päivänä.


Maisa esittelee hienoja mahatäpliään tuomarin pöydällä.

Näyttelyssä oli naamiaisteema, joten lähes näytteilleasettajat ja osa tuomareistakin olivat pukeutuneet hauskoihin asuihin lauantaina. Täplikkäitten kissojen kanssa liikkuessa asuvalinta pälkähti melko helposti päähän: Afrikan suurriistan salametsästäjä tietenkin. Pienet gepardinpennut oli otettu lemmikeiksi ja heidän häkkinsä oli tehty seeprannahasta. Asun kruunasi vielä isännän hienosti askartelema puinen pyssy. Oli todella hienoa, kun näytteilleasettajat olivat panostaneet pukuihinsa, jotenkin se toi lisää rentoutta ja leikkimielisyyttä mukaan. Näyttely alkoi lauantaina poikkeuksellisesti vasta klo 16, mikä oli näin pitkämatkalaisen mielestä mukavaa, sillä meidän tarvitsi lähteä Mikkelistä lauantaina vasta rauhallisen aamupalan ja kissojen aamu-ulkoilun jälkeen. Sunnuntaina oli normaali päivä aamusta alkuiltaan, onneksi, niin ei kotiinpaluu venynyt liian myöhäiseksi työssäkävijällekään.



Lihaksikas Kukka tuomarin pöydällä.


CFA:n näyttelyssä kissat viedään häkkeihin, joista tuomari kissan nostaa yksi kerrallaan pöydälle, arvostelee ja palauttaa kissan häkkiinsä. Samanrotuiset, -väriset ja -sukupuoliset kissat laitetaan järjestykseen, sitten valitaan samanvärisistä värin paras ja toiseksi paras ja vielä samanrotuisista rodun paras ja toiseksi paras. Mikäli kissan on värinsä ja rotunsa ainoa edustaja, se on värin ja rodun paras automaattisesti, mikäli saa arvostelun eli käyttäytyy tarpeeksi mallikkaasti ja on muutenkin kelpo rotunsa edustaja. Lopuksi tuomari valitsee kaikista arvostelemistaan kissoista 10 parasta, jotka pääsevät arvostelun jälkeen finaaliin. Tuomari kertoo finaalikissoista, miksi ne ovat finaaliin päässeet, harva tuomari muuten kertoo juuri mitään kissasta itse arvosteluhetkellä eikä kirjallistakaan arvostelua saa. Täytyy siis toivoa, että kissa pääsisi edes jossain kehässä finaaliin, jotta kuulisi arvostelun. :)


Suklaatäplikkäät ocicatit häkeissään odottamassa arvostelua.

Maisa oli näyttelyn ainoa ocipentu 20 kissanpennun joukossa, mutta Kukalla oli tiukka kilpailu viiden muun kastraattiocin kesken, kaikenrotuisia kastraatteja oli yhteensä muistaakseni 24. Maisa pärjäsi näyttelyssä upeasti. Kahdeksasta kehästä Maisa pääsi peräti seitsemän kertaa finaaliin. Maisan sijoitukset finaaleissa olivat 3, 6, 7, 7, 8, 9. ja 9. paras kaikkien rotujen kissanpentu. Kyllä oli ihanaa katsoa kaunista ja erittäin kilttiä ja hyväkäytöksistä Maisaa parhaiden pentujen joukossa. On se vaan niin ihana pieni ocicatin alku että! Ja mikä luonne! Maisaa ei tuntunut paljon näyttely stressaavan eikä neidiltä pahaa sanaa tai tsekkiläisiä konsonantteja päässyt näyttelyssä suusta kertaakaan.


Kukka lymyilemässä finaalihäkissä ruusukkeensa takana.



Näyttelykonkarimme Kukka antoi hyvän vastuksen muille oceille. Vastassa olivat suklaatäplikkäät Grand Champion (CFA:n korkein titteli) uros, kunnioitettavaan 9 vuoden ikään ehtinyt Grand Premior naaras sekä ihana Premior naaras sekä kanelitäplikäs Premior naaras. Kovassa kisassa Kukka oli neljä kertaa kahdeksasta rodun ja värin paras, kerran rodun ja värin toiseksi paras ja kolme kertaa suklaatäplikkäiden naaraiden toiseksi paras. Finaaliin Kukka pääsi hienot kolme kertaa, tuloksina 4. ja samalla kehän 2. paras lyhytkarva-premior sekä muissa kehissä sijoitukset 8. ja 10. paras kaikkien rotujen kastraatti. Kukka valmistui Premioriksi, mutta se saa tittelinsä varsinaisesti vasta kun olen saanut sen rekisteröityä myös CFA:n rekisteriin, toivottavasti syksyn aikana.


Vau, kylläpäs meille tuli kasapäin ruusukkeita! Vasemmalla Maisan ja oikealla Kukan ruusukkeet. Onneksi ei ollut enempää kehiä näyttelyssä, siinähän olisi jo tila loppunut...


Näyttelyssä oli mukavan rento ilmapiiri, mutta samalla viikonloppu oli aika raskas, kun kissat kävivät kahtena päivänä neljässä kehässä ja vielä jotkut kissat lukuisissa finaaleissa siihen päälle. Vaatii kissaltakin aika hyviä hermoja, jotta koko touhun jaksaa. Sunnuntai-iltana Mikkelissä oli rankkaa väsymystä havaittavissa niin kissoilla kuin ihmisilläkin. Kotiinviemisiksi saimme kasan ruusukkeita, mikä oli vähän yllättävääkin, koska CFA:ssa ruusukkeen saavat vain finaalikissat. Kissat eivät enää kotonajaksaneet kovin hyvin poseerata ruusukkeidensa edessä, mutta mitäs siitä, olivathan ne jo malleina pari päivää olleet.


Maisaa jo vähän väsyttää ruusukkeiden metsästys.


Kukka rötköttää rentona palkintojensa edessä.

1 kommentti: