keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Armin komea paluu näyttelykehiin

Onko tämä paneelissa oleva kissa meidän Armimme? Kyllä!  (Kuva: Tessa.lv)
Is this lovely lady really our Armi? Yes! (Photo: Tessa.lv)

Helmikuun viimeisenä viikonloppuna kävimme Tallinnassa mukavalla kissanäyttelymatkalla. Alun perin lupasin lähteä matkaan Onnin perhettä opastamaan, lähtihän Onni ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen. Mukaan saimme toisenkin ensikertalaisen, ihanan eurooppalaiskissa Vertin omistajineen. Koska omilla täpläturkeillani ei ollut vielä akuuttia ulkomaansertin tarvetta, päätin lähteä matkaan Armin kanssa. Ei Armillakaan varsinaisesti ollut sertintarvetta, koska neitokainen on jäänyt eläkkeelle näyttelyhommista jo valmistuttuaan IP:ksi syksyllä 2010. Hyväkuntoisen ja kauniin kissan eläkepäätös kuitenkin kumottiin julmasti ja Armi sai tehdä paluun näyttelykehiin suoraan ulkomaankomennuksella.


Armia "ihan vähän" jänskättää tuomarille meno. (Kuva Laura Piekkola)
Armi a bit scared before judging. (Photo Laura Piekkola)


Armia vähän hirvitti alkuun näytelmätouhut, mutta kun sen ei tarvinnut kovin läheltä muita kissoja katsella, aika häkissä kului vanhalla rutiinilla. Tuomari Luigi Comorio tykkäsi kovasti Armin kropasta. Armi onkin russinaaraaksi melko iso, mutta varsin hoikka varreltaan. Vaikka patterin vieressä päivänsä viettävän kissan turkin kunto etukäteen vähän kotiväkeä arveluttikin, Comorion mielestä Armin turkki oli oikein hyvässä kunnossa. Armi sai sertinsä ja voitti TP-valinnoissa russikilpasiskonsa paremman turkkinsa ja kroppansa ansiosta.



Omistajakin on vähän hömelön näköinen. (Kuva Laura Piekkola)
The owner looking funnier than the cat. (Photo Laura Piekkola)

Paneelia emäntä taisi jännittää ainakin yhtä paljon kuin kissa. Armi on toki muille kissoille kotona sähissyt ja murissut välillä kovastikin, ei kuitenkaan ihmisille, mutta eihän kissasta uudessa, vieraassa ja järkyttävässä paikassa voi olla varma, etenkään, kun paikalliset assarit eivät aina ole kaikkein kokeneempia kissojen pitelijöitä. Huoli Armin mahdollisesta ryppyilystä osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä Armia esitteli paneelissa taitava ja varmaotteinen itämaiskasvattaja Hanna Kekkonen, joka piteli Armia niin hienosti, että omistaja ei meinannut kissaansa tunnistaa, niin huikealta Armi näytti. Tuomarien mielestä Armi näytti myös upealta, sillä tyttö sai neljä viidestä äänestä ja oli kastraattinaaraiden Best In Show! Omistaja ei edelleenkään tarkkaan tiedä, mitä noiden äänien laskemisen jälkeen pariin minuuttiin tapahtui, koska yllätys ja onnellisuus veivät kaiken keskittymiskyvyn.
Armi poseeraa kotona palkintojensa vieressä ja uuden tapettimme edessä.
BIS Armi at home.

Lauantaina meillä oli muutakin aihetta juhlaan, sillä kasvattini Onni ja matkaseura Vertti valmistuivat International Premiereiksi. Hotellilla oli todella aihetta nostaa maljat kuohuviiniä hienojen kissojemme kunniaksi.


Sunnuntaina oli Armin vuoro jäädä russityttöjen kakkoseksi. Onneksi kissat kilpailivat eri luokissa, joten Armi sai sertinsä, mikä oli tavoitteemmekin. Toinen suomalaisrussi olikin sunnuntaina BIS, joten aika upeita venäjänsinisiä meillä Suomessa on. Onni ja Vertti saivat myös sertinsä, joten oli aika pakata tavarat ja hankkiutua paluulaivaan.

Paluumatkalle meillä oli varattu hytti kissoja varten. Sama hytti taisi tosin olla varattu samanaikaisesti jollekin muullekin. Hytin yöpöydällä nimittäin lojui läppäri salasanoineen, pöydän alla sandaalit ja sängyllä kilpailevan laivayhtiön turvallisuuskatsaus. Respan tyttöjen kanssa neuvoteltuamme saimme uuden hytin ja loppumatka sujui ilman kommelluksia. Kaikkiaan matka oli oikein antoisa ja odotan jo innolla seuraavaa ulkomaan kissanäyttelyreissua, minne se sitten suuntaakaan.

Armi, palkinnot ja tapetti 2.
BIS Armi 2.


We visited cat show in Tallinn in the end of February. I took our Russian blue Armi with me. Armi was BIS neutered female on Saturday and got her CAGPIB certification on Sunday. I am so proud of our darling first cat. :) Our Kukka's son, lovely Onni became International Premier on Saturday.

2 kommenttia: