Kevättä tassuissa

Kissat ovat nauttineet kovasti maalaiskomennuksesta. Ulkona käytiin auringonpaisteessa jo silloin, kun pihalla ei muuta ollutkaan kuin lunta, ja nyt kun lumet ovat lähes sulaneet, ulos mangutaan koko ajan. Eikä vain manguta, vaan välillä livistetäänkin koiran tai ihmisten vanavedessä. Onneksi pihalla on kunnon aita, joten karkuun kissat eivät pääse (eivätkä ole yrittäneetkään). Eivätkä ne tietenkään itsekseen ulkoile, vaan ihmisten tarkkaan valvovan silmän alla.

Armi on opetellut hiirikissan taitoja. Syksyllähän se pyydysti pihalta pari päästäistä. Nyt se on jatkanut työtä pyydystämällä vintiltä ainakin kaksi pientä jyrsijää. Toisesta se jopa söi etupään. Odotamme jännityksellä, onnistuuko se pyydystämään myyriä pihaltakin.

Kukalle on löytynyt uusi, upea sulho. Tänä keväänä Kukalla on ollut noin viikko juoksua ja reilun viikon tauon jälkeen taas uusi juoksu, joten odotamme jo innolla, milloin se seuraavan kerran juoksee. Voi olla, että se pitää nytkin vähän pitemmän kiimatauon niin kuin viime syksynä, jolloin sillä oli kiivas merkkailukiima kuten nyt. Kukkahan ei ole joka kiimassa merkkaillut, mutta viimeksi se merkkaili moneenkin paikkaan. Toivottavasti se ei kuitenkaan ole valeraskaana. Sitkeä kissankasvattamisen yrittäminen siis jatkuu ja raportoimme täällä, kun astutuspuuhat etenevät. Jospa kolmas kolli toden sanoisi!

(Maalla ei ole kameraa mukana, joten uusia kuvia täytyy vielä odotella, jospa isäntä tulisi pääsiäisenä kuvailemaan kissoja.)