Isot pikkuiset

Pennut 12 viikkoa käyvät yhä emon tissillä. Kyllä, on siellä alimmaisena emokin.

Pikku kissat eivät ole enää ihan pieniä, sillä ne täyttivät perjantaina 12 viikkoa ja olisivat jo iän puolesta luovutuskelpoisia. Tosin tehosterokotus otetaan vasta viikon päästä, jotta suojasta tulisi mahdollisimman hyvä, joten luovutukseen on vielä reilu viikko jäljellä. Onneksi, ettei tarvitse ihan vielä näistä söpöliineistä luopua!

 Suklaat puussa: edessä Brassia ja Buxus, takana Bellium.

Kokoakin on pentue kasvanut ihan kiitettävästi. Perjantaina 12-viikkoisena suurin oli Borago, 1900 g. Lähelle on kirinyt Bellium, 1880 g sekä Bombax, 1850 g. Seuraavana painotaulukossa ovat tasakokoinen suklaakaksikko Brassia, 1790 g, ja Buxus, 1780 g. Brassia ja Buxus ovat rakenteeltaan vähän erilaisia muihin nähden, leveitä ja rotevia, joten painotulos oli yllättävä, sillä niitä luulisi nostellessa ainakin yhtä painaviksi kuin veljensä. Pahnanpohjimmainen Brassavola on myös kooltaan pienin, 1510 g, mutta minkä se koossa häviää, tarmossa se sen ottaa leikiten takaisin. Eikä energinen Elli painissakaan isommilleen häviä, vaan rökittää Pekkaa ja muita isoja rontteja siinä missä muutkin.

Borago esittelee kung fu -taitojaan, Brassia tarkkailee suoritusta lattialta.

Ihana Buxus on edelleen kotia vailla. Buxus on reipas, leikkisä, helliteltävä ja komea. Kun se on jossain lepäilemässä ja sitä kutsuu, se naukuu aina nätisti takaisin. Siitä voi siis tulla melko puhelias, mutta äänen voimakkuus on kuitenkin maltillinen. Eivätkä pennut mitenkään rasittavuuteen asti juttele, lähinnä mukavasti vastailevat takaisin. Aamuisin keittiössä ne osaavat olla aika äänekkäitä ruokaa kerjätessään. Hyvin ovat pikkuiset syöneet kaikenlaisia ruokia, mitä niille on tarjottu. Vielä kun saa välillä vähän maitoa jälkkäriksi, niin ei ihmekään, että ovat noin isoiksi jötiköiksi kasvaneet.